PTT:n politiikkasuositus: Hyvinvointi ja kasvu eivät saa unohtua julkisen talouden jättisopeutuksessa

”Meidän tavoitteenamme ei ole tarjota seuraavalle hallitukselle yhtä valmista sopeutuspakettia, vaan arvioida vaihtoehtoja ja muistuttaa, että yksittäisten toimien lopullinen vaikutus niin julkiseen talouteen, hyvinvointiin kuin talouskasvuunkin riippuu kokonaisuudesta. Sekä leikkauksia että veronkorotuksia tarvitaan, sillä ääripäät vievät noidankehään: pelkillä veronkorotuksilla kasvu tyrehtyy, ja pelkillä leikkauksilla seuraukset hyvinvoinnille kasautuvat kohtuuttomiksi. Seurauksena olisi päättymätön sopeuttaminen”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Tulevassa sopeutuksessa olisi tavoiteltava tasapainoa kasvun, hyvinvoinnin ja julkisen talouden tervehdyttämisen välillä. Tehtävä on vaativa, ja lisäksi seuraava hallitus aloittaa työnsä vaikeassa tilanteessa, kun Suomen on pystyttävä vastaamaan useisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin murroksiin. Harha-askeleisiin ei ole varaa.

”Sopeutuksen kokonaismäärän tulisi nettona asettua noin 8 miljardiin euroon. Huomattavasti tätä suurempi määrä koettelisi jo vakavasti yhteiskunnan kantokykyä ja koko pohjoismaista mallia, josta ei pidä luopua. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan myös lisäpanostuksia, jotta talous olisi valmis vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin”, sanoo Lahtinen.

Indeksijäädytyksissä ja alennetuissa alv-kannoissa on sopeutuspotentiaalia

Politiikkasuosituksessa on arvioitu monia verotus- ja leikkaustoimia ja niiden vaikutuksia. Merkittävä sopeutuskeino olisivat esimerkiksi sosiaaliturvan indeksien jäädytykset. Jäädytys antaisi myös enemmän sopeutumisaikaa niiden kohteeksi joutuville kotitalouksille kuin suorat leikkaukset. Jäädytysten laajuus on kuitenkin arvioitava tarkkaan, koska perusturvaa on jo leikattu runsaasti. Lisäksi indeksin kautta tehdyille vuotuisille sosiaaliturvan leikkauksille tulisi asettaa yläraja.

Alennettujen arvonlisäverokantojen nostossa on niin ikään potentiaalia. Samalla on huolehdittava, ettei rasituksesta tule kohtuuton pienituloisille, varsinkin jos samanaikaisesti sosiaaliturvan indeksejä jäädytetään. Yhteensä alennetuista alv-kannoista ja indeksien jäädytyksestä voidaan kohtuullisin hyvinvointitappioin tavoitella miljardin euron sopeutusta, mutta kahta miljardia lähestyttäessä vaikutukset voisivat muodostua jo sosiaalipoliittisesti vaikeiksi ja uhkaisivat julkisen talouden kestävää vahvistamista.

Julkisella sektorilla olisi kokonaisuutena mahdollista saavuttaa noin 1–2 miljardin euron säästöjä tehostamalla palveluja tekoälyn avulla. Säästöjen kohdistaminen budjetissa on kuitenkin vaativa tehtävä, joten siinä on hyvä hyödyntää laajoja rahoituskokonaisuuksia kuten hyvinvointialueindeksiä.

Yhteisöveron alennus pitäisi perua, eläkkeiden lisäveron rajaa voisi laskea

Suositus esittää yhteisöveron alennuksen perumista, sillä nykyinenkin yhteisövero on jo tasoltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen. Muutoin yritysten ja yritysten omistajien verotusta ei pitäisi kiristää.

Eläkkeiden verotuksen kiristäminen on perusteltua sekä talouspoliittisesti että sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Sosiaalisten ongelmien välttämiseksi kiristys tulisi kohdistaa keskimääräistä suurempiin eläkkeisiin esimerkiksi laskemalla eläkkeiden lisäveron tuloraja noin 40 000 euron eläkkeisiin nykyisestä 60 000 eurosta.

Yhteensä hyödyntämällä verovähennysten karsimista, veroluonteisten maksujen pienentämistä ja eläketulojen verotuksen kiristämistä voitaisiin tavoitella 1-2 miljardin euron lisäystä tuloverotuottoihin ilman, että talouskasvu vaarantuisi.

Äkilliset ennakoimattomat puolustusmenot tulisi kattaa velalla

Seuraavan hallituksen sopeutusurakkaa hankaloittaa myös menojen lisääntyminen. Soten ohella merkittävää kasvua on puolustusmenoissa, joita on suunniteltu lisättävän 5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä. Seuraavalla hallituskaudella menolisäys olisi noin kolme miljardia euroa.

Politiikkasuosituksen mukaan tämä menolisäys on huomioitava sopeutuksessa, koska se on luonteeltaan pysyvä Nato-sitoumus. Mutta jos turvallisuustilanteen heikentyminen pakottaisi nostamaan puolustusmenoja vielä tätä enemmän ja nopeammin, tilanne muuttuisi.

”Tällöin kyseessä olisi shokki ja väliaikainen lisäys, joka on syytä kattaa velkarahalla. On huomattava, että myös kotimaiset ja EU:n velkasääntelykehikot sopeutuisivat uusiin olosuhteisiin”, sanoo Markus Lahtinen.

Koko PTT:n politiikkasuositus on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/julkaisut/hyvinvointi-ja-kasvu-eivat-saa-unohtua-julkisen-talouden-sopeutuksessa/

Maa- ja elintarviketalouden politiikkasuositus julkistetaan 1.9. ja metsäalan suositus 3.9.