Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2026

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Katsauksen lopussa on linkit Työelämätieto-palvelun uusiin ja päivitettyihin julkaisuihin. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Elokuun tutkimuskatsauksen sisällys

1. Ammattikuljettajien terveyttä tukevissa interventioissa painottuvat yksilöön kohdistuvat keinot
2. Työterveyshuolto voi ennakoida pitkän kuntoutuspsykoterapian tarvetta
3. Vuorovaikutuksella ja reilulla kohtelulla voi tukea etätyöntekijöiden yhteisöllisyyttä
4. Vähittäiskauppojen turvallisuusriskien ehkäisy vaatii työpaikoilta toimia
5. Ensihoitajille kehitetään fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmää
6. Di-isosyanaateille altistuminen voi vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan
7. Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa (liitteenä)

 

1. Ammattikuljettajien terveyttä tukevissa interventioissa painottuvat yksilöön kohdistuvat keinot

Tässä katsausartikkelissa tarkasteltiin 36:ta vertaisarvioitua tutkimusta linja-auto- ja kuorma-autonkuljettajien terveyttä ja hyvinvointia tukevista työpaikkainterventioista. Valtaosa tutkimuksista kohdistui kuorma-autonkuljettajiin, ja tutkimuksiin osallistuneet olivat pääosin miehiä.

Interventiot kohdistuivat 20 tutkimuksessa yksittäisiin kuljettajiin, seitsemässä työoloihin tai organisaatioon ja yhdeksässä näihin molempiin. Yksikään tarkastelluista interventioista ei koh-distunut kuljettajien terveyspalveluihin pääsyn parantamiseen.

Yli puolessa tutkimuksista interventioihin sisältyi teknologisia ratkaisuja, kuten mobiilisovelluksia ja aktiivisuusmittareita. Interventiot kestivät tavallisesti useita kuukausia, mutta vain kahdeksassa tutkimuksessa raportoitiin tuloksia intervention jälkeiseltä seuranta-ajalta.

Katsauksessa tunnistettiin neljä keskeistä kehittämisaluetta. Jatkossa tulisi huomioida paremmin naiskuljettajien terveyteen liittyvät tarpeet, teknologian käytettävyys ja ammattilaisten tuen tarve, interventioiden pitkäaikaisvaikutusten seuranta sekä työoloihin ja organisaatioon kohdistuvat interventiot.

Julkaisu: Pakarinen, S., Passi, T. & Sallinen, M. 2026. Supporting bus and truck drivers: a scoping review of health and wellbeing interventions at the workplace. Industrial Health, online first. https://doi.org/10.2486/indhealth.2026-0028

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Työterveyshuolto voi ennakoida pitkän kuntoutuspsykoterapian tarvetta

Tutkimuksessa selvitettiin, miten työterveyshuollossa vuosina 2019–2020 saatu perustason psykoterapia sekä mielenterveyshäiriöihin liittyvä aiempi hoito- ja työkyvyttömyyshistoria olivat yhteydessä pitkäkestoisen kuntoutuspsykoterapian käyttöön vuosina 2020–2022. Rekisteritutkimukseen kuului yli 1,2 miljoonaa työikäistä ja työelämässä olevaa henkilöä.

Työterveyshuollossa perustason psykoterapiaa saaneista noin viidennes osallistui myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan. Mitä useampia perustason psykoterapiakäyntejä henkilöllä oli ollut, sitä suurempi oli myöhemmän kuntoutuspsykoterapian todennäköisyys.

Myöhempi kuntoutuspsykoterapia oli yleisempää myös niillä, joilla oli aiempia psyykenlääkkeiden ostoja, mielenterveyssyistä johtuneita sairauspoissaoloja tai määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Lisäksi naiset ja korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuivat kuntoutuspsykoterapiaan miehiä ja alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevia useammin.

Tulokset viittaavat siihen, että potilaiden tarpeiden parempi huomioiminen psykoterapian hoitopolkuja suunniteltaessa voisi tehostaa psykoterapiaresurssien kohdentamista. Jatkossa tarvitaan hoitopolkuja ja toimintamalleja, joissa erilaisten potilasryhmien tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan oikea-aikaisesti.

Julkaisu: Järnefelt, H., Airaksinen, J., Heinonen, E., Vuokko, A., Väänänen, A. & Selinheimo, S. 2026. Does primary care level psychotherapy associate with later use of long-term psychotherapy – longitudinal register-based cohort study among Finnish occupationally active individuals. Inter-national Journal of Mental Health Systems. https://doi.org/10.1186/s13033-026-00720-1

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

3. Vuorovaikutuksella ja reilulla kohtelulla voi tukea etätyöntekijöiden yhteisöllisyyttä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisöllisyyden kehittymistä etä- ja hybridityöläisillä. Lisäksi tutkittiin kehitystä selittäviä tekijöitä sekä yhteisöllisyyden vaikutuksia työhyvinvointiin ja käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa käytettiin aineistona työpaikkakyselyä, joka toistettiin kolme kertaa aikavälillä 2019–2021. Analyysit rajoittuivat etätyöntekijöihin, joita oli aineistossa lähes 900.

Tulosten mukaan yhteisöllisyyden kehitys ei ole samanlaista kaikilla. Etätyö voi heikentää yhteisöllisyyttä suhteessa kollegoihin, mutta ei välttämättä työnantajaan. Pitkittynyt etätyö voi kärjistää eroja, sillä valmiiksi heikko yhteisöllisyys voi heiketä entisestään. Heikentyvä yhteisöllisyys puolestaan heikentää työn imua, vähentää aloitteellisuutta työyhteisön rakentamisessa ja lisää lähtöaikeita työpaikasta.

Erityisessä riskissä ovat uudet työntekijät. Heidän yhteisöllisyyden kokemuksiinsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yhteisöllisyyden kielteisen kehittymisen riskiä voidaan vähentää vuorovaikutuksella, reilulla kohtelulla ja sosiaalisella tuella.

Julkaisu: Kaltiainen, J., & Hakanen, J. J. (2026). Antecedents and implications of changes in social identification at work amongst teleworkers: A longitudinal person-centered approach. Journal of Vocational Behavior, 168, 104253. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.jvb.2026.104253

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

4. Vähittäiskauppojen turvallisuusriskien ehkäisy vaatii työpaikoilta toimia

Tässä tutkimuksessa selvitettiin vähittäiskaupoissa työskentelevien kokemuksia turvallisuusriskeistä ja läheltä piti -tilanteista. Tutkimuksessa haastateltiin 36:ta työntekijää, jotka työskentelivät myymälöissä, lähikaupoissa ja huoltoasemilla eri puolilla Suomea.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä kategoriaa turvallisuusriskeille ja läheltä piti -tilanteille: 1) liu-kastumiset, kompastumiset ja kaatumiset, jotka johtuvat esimerkiksi märistä tai rasvaisista pinnoista; 2) materiaalinkäsittelyyn liittyvät vaaratilanteet, jotka liittyvät esimerkiksi isojen kuormien siirtoon; 3) uhkaavat asiakaskohtaamiset, jotka liittyvät esimerkiksi varkaisiin tai päihtyneisiin asiakkaisiin; 4) asiakkaisiin liittyvät vaaratilanteet, jotka liittyvät esimerkiksi lastauslaiturilla olemiseen.

Työpaikkojen tulisi suunnitella toimia (esimerkiksi lattioiden pinnoitus, työkenkien valinta) sekä käytänteitä (esimerkiksi ohjeet uhkaavan asiakkaan kohtaamiseen) yhdessä työntekijöiden kanssa.

Julkaisu: Poutanen, J., Haukka, E., Asikainen, I., Säynäjäkangas, P., & Ropponen, A. (2026). Expe-riences of near misses and safety risks at work – A qualitative analysis among a convenience sam-ple of Finnish retail sector employees. WORK: A Journal of Prevention, Assessment & Rehabilita-tion. https://doi.org/10.1177/10519815261467021

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

5. Ensihoitajille kehitetään fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmää

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensihoitotyön fyysisiä kuormitustekijöitä hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön rasituksen osalta. Tutkimus on osa ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän kehitystä. Arviointiin ei Suomessa aiemmin ollut kansallisesti yhteneväistä käytäntöä.

Tutkimuksessa tunnistettiin yleisimmät fyysiset kuormitustekijät perustuen kirjallisuuskatsaukseen, ensihoidon ammattilaisten työryhmätyöskentelyyn ja työn fyysisen kuormittavuuden mittauksiin (esimerkiksi syke, lihassähkökäyrä). Mittauksia tehtiin Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 20 ensihoitajalle heidän koko työvuoronsa ajan.

Tulokset osoittivat, että eniten ensihoitajia kuormittavat työssä usein toistuvat nostaminen, kantaminen ja siirtäminen. Kuormitusta lisäävät haastavat työolosuhteet.

Ensihoitotyössä hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön (lihasten) kuormittuminen on keskimäärin kevyttä tai keskiraskasta. Työssä on kuitenkin lyhyitä fyysisesti raskaita kuormitushuippuja.

Ensihoitajan työ vaatii vähintään kohtuullista sydän- ja hengityselimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Tulosten avulla fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmää voidaan jatkokehittää.

Julkaisu: Halonen, J., Säynäjäkangas, P., Lusa, S., Oksa, J., Mänttäri, S., & Punakallio, A. (2027). Developing a method for assessing and promoting paramedics' physical capacity: Part I-Physically most strenuous work tasks and physical strain of Finnish paramedics on 12-hour day shifts. Ap-plied Ergonomics, 138. https://doi.org/10.1016/j.apergo.2026.104865

 Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

6. Di-isosyanaateille altistuminen voi vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan

Di-isosyanaateille altistutaan työssä useilla eri aloilla. Altistuminen voi aiheuttaa muun muassa astmaa, mutta sen biologisia vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan tunneta tarkasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen di-isosyanaattialtistukseen liittyviä muutoksia veriplasman aineenvaihduntaprofiileissa.

Vuosina 2020–2021 kerättyyn aineistoon kuului 81 di-isosyanaateille altistunutta työntekijää Suomesta ja Belgiasta. He työskentelivät liimojen ja tiivisteiden, polyuretaanivaahdon ruiskutuksen sekä ajoneuvojen ruiskumaalauksen parissa. Heitä verrattiin 39 työntekijään, jotka eivät altistuneet di-isosyanaatille.

Altistuneiden työntekijöiden veriplasmassa havaittiin ei-altistuneisiin verrattuna muutoksia useissa aineenvaihduntatuotteissa. Keskeisimmät muutokset koskivat rasva-aineenvaihduntaan liittyviä yhdisteitä, joista useiden pitoisuudet olivat altistuneilla suurempia. Myös suomalaisten ja belgialaisten aineenvaihduntaprofiileissa havaittiin eroja.

Tutkimus oli ensimmäinen, jossa työperäiseen di-isosyanaattialtistukseen liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tarkasteltiin ihmisen veriplasmasta. Tulokset tarjoavat uutta tietoa altistumiseen liittyvistä biologisista muutoksista, mutta havaintojen varmistaminen edellyttää tutkimuksia suuremmilla aineistoilla.

Julkaisu: Sunnarborg, K., Verdonck, J., Poels, K., Godderis, L., Porras, S. P., Lehtonen, M., Rysä, J., Kärkkäinen, O. & Santonen, T. 2026. Metabolic changes in human plasma samples among workers exposed to diisocyanate products. Food and Chemical Toxicology, 215, 116183. https://doi.org/10.1016/j.fct.2026.116183

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

7. Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Työelämätieto-palvelu tarjoaa luotettavista lähteistä koottua työelämän tilannekuvaa avoimesti kaikkien käyttöön – visualisoituna ja interaktiivisessa muodossa. Palvelu on ilmainen, ja kaikki sisällöt löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Työterveyshuollon tilannekuva: monipuolista tietoa työterveyshuollon toiminnasta ja kehi-tyksestä päivitettynä kolme kertaa vuodessa

Sairauspoissaolot kunnissa: kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kehitys 2000-luvulla

Työikäisten vahvistetut ammattitaudit: mitkä eri tekijät vaikuttavat ammattitautien esiinty-vyyteen ja miten eri tautien ilmentymät jakautuvat alueellisesti

Työtä välittävät alustayritykset: listaus ja luokittelu Suomessa käytössä olevista työtä välittä-vistä alustayrityksistä.

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus

• Tutkimuskatsauksessa esitellään tiiviisti Työterveyslaitoksen tuoreimmat tutkimukset, ja se ilmestyy noin kerran kuussa.
• Haluatko saada katsaukset suoraan sähköpostiisi? Tee tilaus Tutkimuskatsaus-sivulla. Siellä voit myös tutustua aiempiin katsauksiin.

Lisätiedot

• Elli Hartilainen, tutkija, Elli.Hartikainen@ttl.fi, +358 30 474 3167
• Otto Pankkonen, tutkija, Otto.Pankkonen@ttl.fi, +358 30 474 3180
• Päivi Lehtomurto, viestintäpäällikkö, Paivi.Lehtomurto@ttl.fi, +358 50 415 6309
  Yksittäisistä tutkimuksista voi olla yhteydessä suoraan artikkelin tai raportin kirjoittajiin: etunimi.sukunimi@ttl.fi