Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle

Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen oli taloudellisesti kannattavaa. Lähes yhtä suuri osuus kertoi, että päätökseen vaikutti epävarmuus terveydestä tai jäljellä olevasta elinajasta. 

Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisen syinä olivat taloudellinen tarve, terveydelliset syyt tai epävarmuus eläkejärjestelmästä muita useammin niillä, joiden taloudellinen tilanne tai terveys oli heikompi.

– Paremmassa asemassa oleville – esimerkiksi korkeammin koulutetuille – eläke puolestaan näyttäytyi useammin taloudellisesti kannattavana mahdollisuutena hyödyntää järjestelmän joustoa tai saada lisätuloja säästämiseen tai sijoittamiseen, ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta kuvaa.

Epävarmuus tulevaisuudesta on kasvanut

Kyselyn perusteella epävarmuus tulevaisuudesta eläkkeen hakemisen syynä on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Nivalaisen mukaan moni saattaa ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen siksi, ettei ole varma, pysyvätkö terveys ja työkyky riittävinä varsinaiseen eläkeikään saakka.

– Huolta on voinut myös herättää julkisuudessa käyty keskustelu eläkkeistä ja järjestelmän uudistuspaineista, hän sanoo.

Halu saada lisätuloja vaikutti valtaosalla eläkepäätökseen

Lisätuloihin liittyvät syyt vaikuttivat eläkkeen hakemiseen noin 80 prosentilla vastaajista. Yleisin yksittäinen syy oli halu saada lisätuloja päivittäisiin menoihin. Tämä vaikutti päätökseen yli 40 prosentilla eläkkeen ottaneista. Moni tarvitsi lisätuloja myös erilaisten taloudellisten haasteiden vuoksi.

Vastaajista 60 prosenttia halusi vähentää työntekoa, mutta syyt vaihtelivat. Yleisin syy oli halu keventää työn kuormitusta, mikä vaikutti eläkkeen hakemiseen 45 prosentilla vastaajista.

Eläkkeen vaikutukset tunnetaan melko hyvin, mutta tiedoissa on väestöryhmittäisiä eroja

Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneet tuntevat eläkkeen vaikutukset pääosin hyvin. Noin 90 prosenttia oli selvittänyt osittaisen vanhuuseläkkeen määrän ja tiesi, että se pienentää varsinaista vanhuuseläkettä pysyvästi.

Vain harva vastaaja ajatteli, että osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennys on suuri. Tätä mieltä oli reilu kymmenes eläkkeen ottaneista, kun taas yli kolmannes piti vähennystä pienenä.

Vähemmän tunnettu fakta on puolestaan se, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa myös alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Lykkäyksen mahdollisuudesta tiesi noin kaksi kolmasosaa vastaajista.

Tietämyksessä on myös selviä väestöryhmien välisiä eroja.

– Taloudeltaan tai terveydeltään heikommassa asemassa olevat ovat tehneet eläkepäätöksen muita useammin ainakin osittain puutteellisten tietojen varassa, Nivalainen toteaa.

Tutkimus perustuu loppuvuonna 2025 tehtyyn kyselyyn henkilöille, jotka olivat aloittaneet osittaisen vanhuuseläkkeen vuosina 2019–2024. Kyselyyn vastasi noin 3 000 henkilöä (vastausaste 59 prosenttia).

Tutkimusjulkaisu: Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen syyt, tietous eläkkeestä ja tyytyväisyys valintaan

Joka kolmas valitsee osittaisen vanhuuseläkkeen

Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu. Vuosina 1959–1962 syntyneistä joka kolmas eläkkeeseen oikeutettu oli nostanut eläkettä vuoden 2025 loppuun mennessä. 

Lue lisää osittaisesta vanhuuseläkkeestä: Työeläke.fi.

Tutkimuswebinaari Mikä saa suomalaiset valitsemaan osittaisen vanhuuseläkkeen? järjestetään maanantaina 31.8.2026 klo 14–15.15. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Webropolissa.

Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi, puh: 029 411 2151