Suomenopettajat: Maahanmuuttajia tarvitaan suomenkieliseen korkeakoulutukseen

Suomen kielen oppimista pidetään yleisesti niin vaikeana, ettei asiantuntijataustaisille maahanmuuttajille ole kehitetty pysyviä malleja suomenkielisen akateemisen opintopolun mahdollistamiseksi. Myös maahanmuuttajien työllistymisessä on kielihaasteita.

Suomen kielen yliopisto-opettajat Tanja Seppälä ja Liisa Väisänen Oulun yliopistosta sanovat, että akateemisen asiantuntijatasoisen suomen kielen oppii, kun opintopolun rakenteet tukevat oppimista. He ovat pilotoineet maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta Oulun ja Lapin yliopistojen Kohti yliopistoa -hankkeessa.

Opettajien mukaan opiskelua suomenkielisisissä tutkinto-ohjelmissa kannattaa tukea, sillä asiantuntijataustaisille maahanmuuttajille suomenkieliset tutkinto-ohjelmat olisivat yksi ratkaisu kielitaidon kartuttamiseksi koulutusta vastaavaan työhön Suomessa.

Tällä hetkellä kielitaidon puute on yksi syy sille, miksi moni kotimaassaan korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee Suomessa matalapalkka-aloilla.

"Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei aina tunnisteta tai arvosteta. Useat suorittavat ulkomailla kandidaatin tutkinnon, jolla työllistyisivät joissain muissa maissa, mutta Suomessa sillä on vaikea saada töitä", Seppälä sanoo.

Akateemisen opintopolun esteet ovat ratkaistavissa

Seppälä ja Väisänen sanovat, että maahanmuuttajien pääsyssä suomenkieliselle akateemiselle opintopolulle on useita rakenteellisia ja epätasa-arvoistavia esteitä. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa.

Suomalaisissa yliopistoissa on tutkittu ja kehitetty erilaisia malleja, joilla kurotaan maahanmuuttajien ja suomenkielisen korkeakoulutetun, asiantuntijatasoisen työelämän välistä kuilua umpeen.

"Nyt yliopistojen kansainvälisyys nojaa englanninkielisiin tutkintoihin, opinto-oikeuden saatuaan Suomeen muuttaviin henkilöihin sekä työllistymiseen teknologia-alojen asiantuntijatason monikielisiin työpaikkoihin. Suomalainen työelämä on pääosin suomenkielistä", Väisänen sanoo.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut edellisten 10 vuoden aikana. Suomeen muuttaa runsaasti kotimaassaan korkeakoulutettuja ihmisiä, joiden työllistyminen omalla asiantuntija-alallaan osoittautuu usein vaikeaksi. Seppälä ja Väisänen sanovat, että suomalainen korkeakoulututkinto ja riittävä suomen kielen taito poistavat osan suurimmista työllistymisen esteistä.

 "Tällä hetkellä pääsy yliopistojen suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin on valintakoeuudistuksen myötä aiempaakin vaikeampaa. Ulkomaalaisilla ei ole suomalaista lukiotodistusta, joten heidän on haettava kapeassa valintakoeväylässä. Tämän lisäksi valintakoe on kielellisesti haastava, koska se usein perustuu akateemisen tekstin nopeaan sisäistämiseen ja kielellisesti tarkkoihin kysymyksiin. Tehtävä on haastava myös maahanmuuttajille, joilla on monipuolinen ja edistynyt B2-kielitaso", Väisänen sanoo.

Toisaalta esimerkiksi työttömille maahanmuuttajille tarkoitetussa kotoutumiskoulutuksessa saavutetaan useimmiten arjessa selviytymisen mahdollistava B1-taso, joka ei siis riitä hakuvaiheeseen. Seppälä ja Väisänen painottavat, että juuri siksi yliopistoihin valmentavat, akateemisen suomen kielen taidon opintoja sisältävät koulutukset ovat tärkeitä ja niiden tulisi olla kiinteä osa yliopistojen toimintaa.

Esimerkiksi Kohti yliopistoa -hankkeen koulutuksessa maahanmuuttajat ovat päässeet kehittämään kielitaitoaan ja akateemisia valmiuksiaan. Kokemukset ovat olleet hyviä ja koulutus on koettu tärkeäksi.

Opintojen aikana karttuva kielitaito huomioitava

Suomen kielen yliopisto-opettajat painottavat, että tilannekohtaisesti kielitaitovaatimuksissa joustaminen sisäänottovaiheessa on perusteltua, sillä kaksivuotiset maisteriopinnot riittävät asiantuntijatasoisen kielitaidon saavuttamiseen myös silloin, kun lähtötaso on B2-tason tuntumassa.

"Tällaisella kielitaidolla nykymuotoinen pääsykoe ilman helpotuksia on liian vaikea, vaikka todellinen taitotaso riittää työelämän vaatiman kielitaidon saavuttamiseen opintojen aikana, etenkin jos opetus on kielitietoista. Niinkin yksinkertainen asia kuin vastaamisen lisäaika lukivaikeuteen myönnettävän lisäajan tavoin voisi olla myös osa ratkaisua", Liisa Väisänen sanoo.

Seppälä ja Väisänen huomauttavat, ettei kielitaitoa mustavalkoisesti joko ole tai ei ole, vaan opintojen jälkeen sanasto ja kielen käyttö vahvistuvat työelämässä, etenkin jos työyhteisö sitoutuu uusien tulijoiden tukemiseen.

"Siksi myös työnantajien on korkeakoulujen lisäksi syytä tarkastella kielitaitovaatimuksia sisäänoton kynnyksellä. Liian korkeat kriteerit johtavat työnantajalle ja koko yhteiskunnalle hyödyllisen potentiaalin menettämiseen", Tanja Seppälä sanoo.

Lisätietoa:

Yliopisto-opettaja Liisa Väisänen, Oulun yliopisto

liisa.vaisanen@oulu.fi

Puh. 050 521 0638

Kielitaidon tasot

Kielitaidon ja -kurssien tasot luokitellaan yleensä eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikon mukaan. Sen mukaan alin taso on perustaso A1.1 ja ylin taso C2.2.

Aloitustaso 0

Ei suomen kielen taitoa

Perustaso (A1.1−A2.2)

Perustaso alkaa A1.1 – Kielitaidon alkeet

Perustaso A1.2 – Kielitaidon alkeet

Perustaso A1.3 – Selviät yksinkertaisista ei-työelämän tilanteista. Kirjoitat vähän.

Perustaso A2.1 – Selviät tavallisista asiointitilanteista.

Perustaso A2.2 – Ymmärrät tuttuja aiheita melko paljon. Kirjoitat yksinkertaista kieltä.

Keskitaso (B1.1−B2.2)

Keskitaso alkaa B1.1 – Kohtalainen kielitaito tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa.

Keskitaso B1.2 – Luonteva osaaminen tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa.

Keskitaso B2.1 – Itsenäisen kielitaidon perustaso.

Keskitaso B2.2 – Toimiva itsenäinen kielitaito.

Ylin taso (C)

Ylin taso C – Taitava tai äidinkielen tasoinen kielitaito. C-tason kursseissa on myös tarkempi tasoluokitus C1.1, C1.2, C2.1 tai C2.2.

Lähde: InfoFinland, Opetushallitus