KOVA budjettiriihestä: Korkotukilainavaltuudet tulee nostaa 1 135 miljoonaan euroon vuodelle 2027

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä 1.–2. syyskuuta. Nyt valtiovarainministeriön (VM) ehdottamalla 500 miljoonan euron korkotukilainavaltuudella arvioidaan voitavan aloittaa vain noin 2 000 kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen.

Jos korkotukilainavaltuutta nostettaisiin vuodeksi 2027 KOVAn esityksen mukaisesti 635 miljoonalla eurolla 1 135 miljoonaan euroon, mahdollistaisi se noin 4 800 asunnon rakennuttamisen aloittamisen. KOVAn laskelmien mukaan tämä tarkoittaisi samalla sitä, että julkiselle sektorille tulisi veroja ja veroluonteisia maksuja yli 520 miljoonaa euroa. Tämä olisi yli 290 miljoonaa euroa enemmän, kuin valtiovarainministeriön ehdottamalla 500 miljoonan euron korkotukilainavaltuudella.

Korkotukilainavaltuuden nostamisella olisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia, sillä 4 800 asunnon rakennuttamisen laskennallinen työllisyysvaikutus on yli 17 000 henkilötyövuotta. Vain 2 000 asunnon rakennuttamisen laskennallinen työllisyysvaikutus on sen sijaan vain 7 500 henkilötyövuotta. Laskennassa on käytetty oletuksena sitä, että 1 miljoona euroa luo työllisyyttä uudisrakentamisessa noin 15 henkilötyövuotta sisältäen alihankinnan.

KOVA huomauttaa, että 1 135 miljoonan euron korkotukilainavaltuudella myös arvonlisäverojen tuotto olisi yli 230 miljoonaa euroa, eli noin 130 miljoonaa euroa enemmän, kuin jos korkotukilainavaltuus pysyisi VM:n esittämässä 500 miljoonassa eurossa.

- 500 miljoonan euron korkotukilainavaltuus ei riitä mitenkään kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden uudiskohteiden ja peruskorjausten rahoittamiseen. Todellinen lainavaltuuden tarve on pitkälti yli miljardi euroa, huomauttaa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen.

Vuodelle 2027 varattu korkotukilainavaltuus on historiallisen matala

Rakentamisalan suhdannetilanne on edelleen erittäin heikko. Esimerkiksi KOVAn suhdanne-ennuste maaliskuulta 2026 arvioi, että uudisasuntotuotanto jää vuonna 2026 enintään noin 15 000 asunnon tasolle. Tämä on matalampi taso kuin vuonna 2025.

Vuodelle 2027 arviomme alkavaksi kokonaisasuntotuotannoksi noin 16 000 asuntoa. Myös muiden uudisasuntotuotantomääriä arvioivien tahojen, kuten Rakennusteollisuus RT ry:n, viimeisimmät ennusteet ovat samansuuntaisia KOVAn kanssa. Alan yhteinen tilannekuva on siis edelleen huolestuttava.

KOVA painottaa, että tässä tilanteessa tulisi lisätä merkittävästi kohtuuhintaista, 40 vuoden korkotukimallilla tehtävää asuntotuotantoa. Etenkin, koska vuodelle 2027 varattu vain 500 miljoonan euron korkotukilainavaltuus on historiallisen matala ja sillä arvioidaan käynnistettävän vain noin 2 000 kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen. Valtuus ei myöskään vastaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamistarvetta.

Koska rakennusalan suhdannetilanne on edelleen erittäin heikko, valtion tukeman asuntotuotannon aloitusten putoaminen vuonna 2027 vain 2 000 asuntoon vaikuttaisi katastrofaalisesti jo ennestään heikkoon rakennusalan tilanteeseen, koska vapaarahoitteisen asuntotuotannon elpymisestä ei ole tällä hetkellä mitään merkkejä.

Tämän vuoksi KOVA esittääkin, että rakennusalan suhdannetilanteen helpottamiseksi korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta vuodelle 2027 nostettaisiin 635 miljoonalla eurolla, yhteensä 1 135 miljoonaan euroon.

Lainavaltuuden nostolla voidaan estää rakennusalan yritysten konkursseja lisäämällä matalasuhdanteessa työn kysyntää. Tällä arvioitaisiin voitavan käynnistää noin 4 800 valtion tukeman uuden kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen ja tämän lisäksi olemassa olevien asuntojen peruskorjauksia.

- Kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamisen lisääminen tässä tilanteessa olisi viisas suhdannetoimi, kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei edelleenkään ole lähtenyt nousuun. Jos valtion tukema asuntotuotanto laskee ensi vuonna, vähentää se asuntorakentamista entisestään, Parkkonen toteaa.