Hallitus on sivuuttanut ylemmät toimihenkilöt veronkevennyksissä

Budjettiehdotuksesta käy ilmi, ettei Orpon hallitus aio vähentää ylempien toimihenkilöiden verotaakkaa juuri lainkaan koko vaalikautensa aikana.

Mediaanituloinen insinööri ansaitsee 4 700 euroa kuussa. Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton kokoaikaisesti työssäkäyvistä jäsenistä 40 prosenttia ansaitsee 4 700–6 800 euroa kuussa.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien perusteella vastaavilla tuloilla veroaste pienenee 0,3 prosenttia koko vaalikauden aikana. Veronkevennykset kohdistuvat voimakkaimmin yli 10 000 euroa kuussa sekä alle 3 000 euroa kuussa ansaitseville.

– Veronkevennykset esitettiin vastapainoksi hallituksen vaalikaudella ajamille työlainsäädännön heikennyksille. Tosiasia on, että suuri osa Insinööriliiton jäsenkunnasta ei ole saanut taloudellista kompensaatiota työelämän epävarmuuden kasvattamisesta, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

– Jos verotusta ei kevennetä, se ei välttämättä motivoi lisätöiden tekemiseen tai korkeampipalkkaisen työn vastaanottamiseen, koska lisätyöstä jää lopulta aika vähän käteen. Tämä voi jäykistää työmarkkinoita, vähentää intoa vaihtaa työpaikkaa ja sitä kautta hidastaa talouskasvua.

Salon mukaan vaalikauden aikana insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden ostovoima on kehittynyt lähes pelkästään liittojen neuvottelemien yleiskorotusten ansiosta. Esimerkiksi vuosina 2023–2026 teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat saaneet sopimuskorotuksia toistensa päälle laskettuna yhteensä 11,9 prosenttia. Siitä karkeasti puolet on ollut yleiskorotusta, puolet työnantajan kohdentamaa erää.

– Kun verrataan hallituksen toimien ja ammattiliittojen neuvottelemien sopimuskorotusten vaikutusta ylempien toimihenkilöiden ostovoiman kasvuun, nähdään, mikä taho on huolehtinut palkansaajan eduista.

Hallitus on perustellut tiukkaa talouspolitiikkaa valtiontalouden alijäämällä ja talouskasvun tukemisella. Salo pitää tehtyjä veroratkaisuja painotuksiltaan huonoina.

– Päättäjien pitää ymmärtää, että keskiluokka on kotimaisen kulutuksen kivijalka. Jos keskituloisen palkka ei kehity, se näivettää kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutuskysyntää.