Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tänään julkaistu teos ”Suomi 2051” katsoo Suomea 25 vuotta eteenpäin ja asettaa kunnianhimoisen vision: muiden Pohjoismaiden elintaso pitää pystyä saavuttamaan seuraavan 25 vuoden aikana pysyvästi. Tavoite on kova ja edellyttää keskimäärin 2–2,5 prosentin talouskasvua vuosittain. Kirjan mukaan Suomen on viipymättä uudistettava rakenteet ja käynnistettävä päättäväinen ”sota apatiaa vastaan”. 

Kirjan ovat toimittaneet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ja kirjoittajina ovat Etlan eturivin tutkijat sekä kaikki 2000-luvun toimitusjohtajat. Juhlavuoden teos käy läpi Suomen pääasialliset muutostarpeet liittyen mm. osaamiseen ja koulutukseen, maahanmuuttoon ja eläkejärjestelmään, verotukseen ja sopeutukseen sekä julkisiin palveluihin ja sotesektoriin. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kirjoittajat tarjoavat peräti viitisenkymmentä. 

Suomi 2051 -hankkeen on rahoittanut TT-säätiö. 

”Odottelu ei ole kasvutoimi” 

Suomen talouskehitys on polkenut paikallaan jo lähes kaksi vuosikymmentä, ja elintasomme on jäänyt jälkeen kertaalleen jo saavuttamastamme Ruotsista vuodesta 2009 alkaen. Kokonaistuottavuuden sakkaaminen ja julkisen talouden voimakas velkaantuminen vaativat välittömiä ja radikaaleja korjausliikkeitä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan lupaus voidaan pelastaa. Etlan juhlakirjan visio on, että tulevaisuuden hyvinvointia ei turvaa vanhojen rakenteiden ylläpitäminen vaan niiden myllääminen ja satsaaminen aineettomaan pääomaan, kuten ohjelmistoihin, dataan ja brändeihin. 

– Kasvun puute uhkaa tällä hetkellä maamme tulevaisuutta keskeisemmin kuin esimerkiksi tuloerot, jotka ovat meillä pienet. Lapsiköyhyys on OECD-maiden vähäisintä. Pelkkä suhdanteiden elpymisen odottelu on strategiana tuhoisa. Odottelu ei ole kasvutoimi. Meidän on uskallettava ottaa riskejä ja suunnattava kaikki kannustimet työnteon, osaamisen ja yrittämisen kasvuun, jotta meillä on hyvinvointivaltio vielä 25 vuoden kuluttuakin, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. 

Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi kirja suosittelee muun muassa korkeakoulutuksen aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä, korkeimpien marginaaliverojen, lukukausimaksujen ja opintolainajärjestelmän kytkemistä toisiinsa sekä työllistymistä edistävää maahanmuuttopolitiikkaa. Verojärjestelmä on viritettävä siten, että se kannustaa riskinottoon, työntekoon ja investointeihin. Julkisen sektorin kiihtyvä velkaantuminen on pysäytettävä ja koko järjestelmän tuottavuutta parannettava. Valtion ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse vaan sen on toimittava alustana. 

Yllätykset ja geopoliittiset jännitteet pitää jatkossa hallita menneitä kriisejä ketterämmin. 

– Elämme useiden yhtäaikaisten kriisien aikakautta, jossa ennalta arvaamattomat ’mustat joutsenet’ määrittävät yhä useammin taloutemme suuntaa. Koska emme pysty ennustamaan tulevia kriisejä tarkasti, meidän on rakennettava yhteiskunnallisia puolustuslinjoja eli automaattisia vakauttajia ja puskureita, jotta järjestelmämme sopeutuisi murtumatta ja kääntäisi yllätykset eduksemme, painottaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen. 

Hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii kirjoittajien mukaan myös julkisen sektorin roolin ajattelemista uudelleen. Valtion on jatkossa muututtava suorasta palvelujen tuottajasta palvelualustaksi. 

10 keskeistä toimenpide-ehdotusta: 

1. Sopeutetaan julkista taloutta laaja-alaisesti painottamalla menoja ja ulottamalla sopeutus myös indekseihin, eläkkeisiin ja yritystukiin 
2. Muutetaan julkinen sektori tuottajasta palvelualustaksi ja määritellään julkisten palveluiden laajuus ja tavoitteet eli annetaan palvelulupaus 
3. Valitaan kahdesta työmarkkinamallista, jotka ovat nykyisen mallin koordinaation merkittävä lisääminen tai kokonaan sopiminen yritystasolla 
4. Tehdään rohkeasti myös muita uudistuksia, joiden vaikuttavuudesta ei ole varmaa etukäteisnäyttöä. Näihin kuuluu perintöverotuksen uudistus.  
5. Järjestetään valtakunnalliset tasokokeet peruskoulutukseen, jotta oppimistulosten laskun syistä saadaan luotettavaa tietoa. 
6. Lisätään aikuiskoulutusta, korkeakoulujen aloituspaikkoja ja otetaan käyttöön korkeakoulutuksen lukukausimaksut, jotka kytketään valmistumisen jälkeiseen tuloihin sidottuun opintolainan takaisinmaksuun.  
7. Vahvistetaan sote-palveluissa "raha seuraa potilasta" -periaatetta ja laajennetaan omalääkärijärjestelmää. 
8. Otetaan käyttöön maahanmuuttajien pisteytysmalli osaavan työvoiman maahantulon helpottamiseksi. 
9. Siirretään verotuksen painopiste työnteosta joustamattomiin veropohjiin, kuten kulutukseen ja kiinteistöihin ja lasketaan ansiotuloveron ylimpiä marginaaliveroja osaajien houkuttelemiseksi ja työn määrän lisäämiseksi. 
10. Uudistetaan listaamattomien yhtiöiden verotus, jotta se kannustaa investoimaan tuottavaan kasvuun eikä makuuttamaan pääomia passiivisesti taseissa. 

Etla 80 -juhlaseminaari 2.9.2026 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos perustettiin alun perin elokuussa 1946 nimellä Taloudellinen Tutkimuskeskus tuottamaan tieteellistä taloustietoa parempien päätösten tueksi. Kahdeksassa vuosikymmenessä se on kasvanut yhdeksi Euroopan pisimpään toimineista yksityisistä taloustutkimuslaitoksista. Juhlavuoden huipentava 80-vuotisjuhlaseminaari järjestetään keskiviikkona 2.9. Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuuden yhteydessä julkaistaan Suomi 2051 -juhlakirja ja pureudutaan syvemmin Suomen talouden uudistamiseen ja kirjan teemoihin. 

Liitteet (1 kpl): Kangasharju, Aki – Rouvinen, Petri (toim.): Suomi 2051 (Etla B283). 

Kaikki kirjoittajat: Jyrki Ali-Yrkkö, Ville Kaitila, Aino Kalmbach, Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Sixten Korkman, Heli Koski, Natalia Kuosmanen, Tero Kuusi, Otto Kässi, Sakari Lähdemäki, Terhi Maczulskij, Krista Riukula, Olli Ropponen, Petri Rouvinen, Tytti Sulander, Tarmo Valkonen, Pentti Vartia, Vesa Vihriälä, Hanna Virtanen, Maria Wang & Pekka Ylä-Anttila.