Voiko sovellus opettaa lapset liikkumaan? 18 tamperelaista koulua mukana uudessa tutkimuksessa

Kahdeksassatoista tamperelaisessa koulussa käynnistyi elokuussa tutkimus, joka etsii vastausta ajankohtaiseen kysymykseen: voiko digitaalinen työkalu aidosti kehittää lasten motorisia perustaitoja, kuten heittämistä ja hyppäämistä sekä lisätä liikkumista koulussa ja kotona? Tampereen yliopiston toteuttamaan DigiKids-tutkimukseen osallistuu 28 koululuokkaa, joiden ekaluokkalaiset kutsutaan mukaan huoltajineen. Vaikutukset mitataan liikemittareilla ja monipuolisilla testeillä.

Toimintamallin pilotti antoi lupaavia tuloksia

Ennen varsinaista tutkimusta tehdyssä pilottitutkimuksessa opettajat kertoivat liikuntahetkien rauhoittaneen luokkaa ja parantaneen oppilaiden vireystilaa ja keskittymistä. Pilotissa yhdeksän tamperelaisen alakoulun opettajat kehittivät ensin toimintamallia yhdessä tutkijoiden kanssa. Kehitettyä toimintamallia kokeiltiin kahdessa alakoulussa, joissa opettajat pitivät koulupäivän aikana lyhyitä liikuntataukoja ja antoivat oppilaille liikuntaläksyjä kotona tehtäväksi.

Uusi lakimuutos velvoittaa perusopetusta edistämään liikuntaa

Elokuun 2026 alussa voimaan tullut lakimuutos velvoittaa esi- ja perusopetusta edistämään lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Tutkimuksessa käytettävän liikuntasovelluksen tavoitteena on tukea kouluja lakimuutoksen toteuttamisessa sekä vahvistaa liikunnan merkitystä lasten hyvinvointia, oppimista ja arkea tukevana elämäntaitona.

Motoriset taidot kehittyvät harjoittelemalla

Motorisesti taitavat lapset liikkuvat enemmän ja jatkavat aktiivista elämäntapaa myös aikuisuudessa. Motoriset taidot ovat heikentyneet useissa maissa ja maailmanlaajuisesti yli neljä viidestä 11–17-vuotiaasta nuoresta liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Pohja liikkuvalle elämälle rakennetaan kuitenkin jo paljon aikaisemmin. Taitojen oppiminen vaatii säännöllistä harjoittelua – ja koulu on ainoa paikka, joka tavoittaa koko ikäluokan.

– Monipuolinen liikkumiseen liittyvä taitoharjoittelu on tärkeää erityisesti lapsuudessa, jolloin hermosto on erityisen vastaanottavainen uusien taitojen oppimiselle. Ikätason mukaiset motoriset taidot tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä sosiaalista osallistumista erilaisiin leikkeihin ja peleihin. Tutkimuksessamme selvitämme, voidaanko taitoharjoittelua tukea liikuntasovelluksen avulla osana tavallista koulupäivää ja perheiden arkea. Tällaisia koulun ja kodin yhdistäviä sovelluspohjaisia tukitoimia ja niiden vaikuttavuutta on tutkittu toistaiseksi vain vähän, joten tutkimuksen odotetaan tuottavan arvokasta tietoa opettajille, perheille ja päätöksentekijöille.

Jenny Gustafsson, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

Kaksi kolmen minuutin liikuntahetkeä päivässä – ja läksyjä, jotka eivät ole lukuläksyjä

Opettaja käynnistää luokan näytöltä kaksi kolmen minuutin liikuntahetkeä jokaisena koulupäivänä. Lisäksi lapset saavat sovelluksen kautta 12 viikon ajan hauskoja ja haasteellisia liikuntatehtäviä koteihin. Yhteensä liikettä kertyy noin 75 minuuttia viikossa. Oppilaiden omia puhelimia ei tarvita: koulussa sovellus toimii opettajan selaimella, ja se on täsmälleen sitä opettajajohtoista oppimiskäyttöä, joka tukee uutta perusopetuslain muutosta. Kotona sovellus toimii kaikilla älylaitteilla.

Lasten motorisia taitoja mitataan kansainvälisesti käytetyllä ja validoidulla TGMD-3-testillä. Lasten päivittäistä liikkumista seurataan UKK-instituutin liikemittareilla. Mittaukset tehdään tutkimuksen alussa, 12 viikon ohjelman jälkeen ja seitsemän kuukauden kuluttua.

Sovellus, jonka ääreen ei ole tarkoitus jäädä

Tutkimus osuu keskelle keskustelua lasten ruutuajasta. Puhelimet on rajattu lailla pois oppitunneilta, ja moni vanhempi on huolissaan passiivisen ruutuajan määrästä, tutkijoiden ja Geegon mielestä aiheellisesti. Juuri siksi asetelma on kiinnostava: Jokaisella tehtävällä on alku ja loppu, eikä sovelluksessa ole loputonta syötettä, automaattisesti käynnistyviä videoita tai ilmoituksia, jotka kutsuvat lasta takaisin ruudulle. Lapsi katsoo ja kuuntelee tehtäväannon ja harjoittelee oikeita taitoja. Onnistumisen kokemukset kasvattavat intoa liikkua myös ilman sovellusta.

– Jokainen meistä aikuisista muistaa, miten upealta lapsena tuntui, kun pienen harjoittelun jälkeen vihdoin onnistui – kun hyppynarulla meni ensimmäinen tuplahyppy tai käpy osui liikennemerkkiin. Sen tunteen vuoksi Geego on olemassa. Vanhempien huoli passiivisesta ruutuajasta on aiheellinen, ja juuri siksi sovellus on rakennettu toisin: lapsi kuulee lyhyen tehtävän, laskee laitteen sivuun ja harjoittelee. Onnistumistamme ei mitata minuuteissa ruudulla, vaan siinä, liikkuuko lapsi ja kehittyvätkö taidot.

Heidi Leivo, perustaja ja toimitusjohtaja, Geego Kids Oy

– Geego Kids on terveysinnovaatio, joka yhdistää digiratkaisun ja lasten terveyttä edistävän toimintamallin. Olemme tukeneet ratkaisun kehittämistä ja sen vaikuttavuuden tutkimista osana Tampere Health -ekosysteemin ennakoivan terveyden ohjelmaa, kertoo projektipäällikkö 

Ilona Raitakari Business Tampereesta. 

KUTSU MEDIALLE: TULE KATSOMAAN, MILTÄ GEEGO LIIKUNTAHETKI NÄYTTÄÄ Toimittajat ja kuvaajat ovat tervetulleita seuraamaan Geego-liikuntahetkeä tamperelaisessa koululuokassa ja haastattelemaan opettajaa ja oppilaita. Vierailut sovitaan erikseen, ja kuvausluvat hoidetaan koulun kanssa valmiiksi. Tutkimukseen osallistuvia luokkia ei kuvata tutkimuksen luotettavuuden suojaamiseksi – vierailu järjestetään koulussa, joka käyttää Geegoa tutkimuksen ulkopuolella. Haastattelu- ja vierailupyynnöt: Jenny Gustafsson ja Heidi Leivo (yhteystiedot alla).

DigiKids-tutkimus lyhyesti

• Koulutasolla satunnaistettu vertailututkimus, jonka toteuttaa Tampereen yliopisto yhteistyössä Tampereen kaupungin ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimusta johtaa kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz.
• Osallistujat: noin 200–300 ekaluokkalaista (6–8 v) ja heidän huoltajansa – 28 luokkaa 18 tamperelaisesta koulusta.
• Liikuntaohjelma: 12 viikkoa; kaksi 3 minuutin liikuntahetkeä koulupäivässä opettajan johdolla sekä 18 liikuntaläksyä kotiin – yhteensä noin 75 minuuttia liikettä viikossa Geego Kids -sovelluksen ohjaamana.
• Mittarit: motoriset taidot (TGMD-3-testi), fyysinen aktiivisuus (UKK RM42-liikemittari 7 vuorokauden ajan) ja lapsen koettu motorinen pätevyys. Mittaukset ennen liikuntaohjelman alkua, 12 viikon kohdalla ja 7 kuukauden seurannassa; mittaajat sokkoutettuna ryhmäjaolta.
• Vertailukoulut jatkavat tavallista kouluarkea ja saavat sovelluksen käyttöönsä seurannan päätyttyä.
• Tutkimusryhmä: väitöskirjatutkija Jenny Gustafsson ja professori Pilvikki Absetz (Tampereen yliopisto), dosentti Eero Haapala (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) ja dosentti Mari Leppänen (Tampereen lääkäriasema, UKK-instituutti).
• Käynnistyi 10.8.2026. Rekisteröity kansainväliseen ClinicalTrials.gov-tutkimusrekisteriin tunnuksella NCT07679633.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Jenny Gustafsson, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
jenny.gustafsson@tuni.fi · +358 50 435 8331

Heidi Leivo, perustaja ja toimitusjohtaja, Geego Kids Oy
heidi@geegokids.com · +358 40 521 3914

Kuvamateriaali: painolaatuiset kuvat sovelluksesta, Geego-liikuntahetkistä ja Geego-maskotista toimitetaan pyynnöstä: heidi@geegokids.com

Lähteet: Tutkimusrekisteröinti: clinicaltrials.gov/study/NCT07679633 · Guthold ym. 2020, The Lancet Child & Adolescent Health: pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31761562

Tietoa Geegosta

Geego Kids Oy on tamperelainen yritys, jonka tutkimuspohjainen liikkumisen oppimisalusta auttaa kouluja ja perheitä kehittämään lasten motorisia perustaitoja ja päivittäisiä liikkumisrutiineja. Sovellus antaa lapselle lyhyen ääniohjatun tehtävän – sitten laite lasketaan sivuun ja harjoitellaan: tasapainoa, heittämistä, hyppäämistä, kehonhallintaa. Geego on kehitetty yhteistyössä muun muassa Varalan urheiluopiston kanssa, ja sitä on pilotoitu tamperelaisissa kouluissa Tampereen kaupungin tuella. Sovelluksen maskotti on oranssi Geego-lisko. Lisätietoja: www.geegokids.com