Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan
2.9.2026 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.
Avohakkuut ovat yleinen metsänhoitomenetelmä boreaalisissa metsissä, mutta samalla ne ovat merkittävä syy metsälajien elinympäristöjen köyhtymiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Yksittäisten avohakkuiden vaikutukset tunnetaan melko hyvin, mutta niiden vuosikymmenten aikana kertyvistä kumulatiivisia vaikutuksista koko metsämaisemaan on toistaiseksi ollut vähän tutkimustietoa.
Tutkijat analysoivat kansallisen lintuseurannan aineistoa Etelä- ja Keski-Suomesta vuosilta 2006–2020 sekä kaukokartoitukseen perustuvia metsävarakarttoja, joiden avulla tarkasteltiin avohakkuualueiden kertymistä eri metsämaisemissa.
- Havaitsimme, että sekä yleisten metsälintujen että vanhoihin metsiin erikoistuneiden lajien runsaudet olivat pienempiä sellaisissa metsämaisemissa, joihin oli kertynyt paljon avohakkuita 20 vuoden aikana, kertoo yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistosta.
Metsille turvallisen toiminnan rajat
Tutkimuksen keskeinen tulos on metsien käytölle ja hakkuille määritelty niin sanottu turvallinen toimintatila (safe operating space). Tutkijat tunnistivat ekologiset rajat, joiden puitteissa vanhoihin metsiin sidoksissa olevien lintulajien kannat voivat säilyä vakaina tai elpyä aiemmasta taantumisesta.
- Tulostemme perusteella metsälintukantojen säilyttämiseksi avohakkuiden osuuden ei tulisi ylittää kymmentä prosenttia metsämaisemasta kymmenen vuoden aikana. Tämä vastaa noin 90 vuoden kiertoaikaa metsätaloudessa tai vaihtoehtoisesti noin viidenneksen metsien jättämistä avohakkuiden ulkopuolelle, selventää Duflot.
Tutkijat korostavat kuitenkin, että ekologiset raja-arvot voivat vaihdella alueittain ja eri eliöryhmien välillä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsät uudistuvat hitaammin ja toisaalta jäkälät ja sammalet saattavat olla metsälintuja herkempiä metsänkäytön muutoksille. Siksi tuloksia on hyvä täydentää myös muilla alueilla ja lajiryhmillä tehtävillä tutkimuksilla.
Työkalu kestävämpään metsänhoitoon
Tutkimuksen tulokset tarjoavat päättäjille, metsänomistajille ja metsäalan toimijoille konkreettisen keinon ekologisesti kestävän metsänhoidon suunnitteluun.
- Tutkimuksemme tarjoaa selkeän ja helposti viestittävän tavoitteen, jonka avulla metsien käyttöä voidaan sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Menetelmä soveltuu käytettäväksi myös muualla maailmassa, sanoo soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta.
Tulokset julkaistiin Journal of Applied Ecology -lehdessä.
Artikkelin tiedot:
- Duflot et al 'Impacts of clearcut accumulation on boreal forest bird communities: Defining a safe operating space at the landscape level', Journal of Applied Ecology (2026).
- DOI numero: https://doi.org/10.1111/1365-2664.70552
- Linkki artikkeliin: https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1365-2664.70552
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Rémi Duflot, remi.r.duflot@jyu.fi, +358505212864, www.remiduflot.com/
Professori Mikko Mönkkönen, mikko.monkkonen@jyu.fi, +358504413682
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Jyväskylän yliopisto mukana ensimmäisessä superraskaan alkuaineen kemiallisen sidoksen mittauksessa9.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa mittaamaan kemiallisen sidoksen vahvuuden superraskaan alkuaineen yhdisteessä. Jyväskylän yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin seaborgiumin kemiallisia ominaisuuksia. Tulokset osoittavat, kuinka suhteellisuusteorian ennustamat relativistiset ilmiöt vaikuttavat kaikkein raskaimpien alkuaineiden kemiaan. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä.
Tutkijoiden yö oli taas Suomen suurin tiedetapahtuma – yli 21 500 kävijää7.10.2026 11:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietettiin syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9.2026 kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla Helsingistä Sodankylään. Hämeenlinnassa tapahtuma järjestettiin 2.10. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteentekijöiden kanssa. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita ympäri Suomen. Kävijöitä päivän ja yön aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä yli 21 500. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna uteliaisuus.
Valtakunnallinen hanke kehittää kyberturvallisuuden jatkuvaa oppimista 1,1 miljoonan rahoituksella5.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto koordinoi 1,1 miljoonan euron hanketta, joka tähtää kyberturvallisuusalan jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Muut hankkeen toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen päätavoitteena on suunnata kyberturvallisuuskoulutusta aiempaa enemmän työelämän tarpeisiin jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Tutkimus: Tekoälytaidot eivät yksin riitä – koulun pitäisi auttaa tekemään viisaita valintoja5.10.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn käyttöä opetellaan kouluissa, mutta miksi tekoälyyn liittyvää opetusta on tärkeä järjestää? Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan oppilaiden tekoälyosaamisen kehittäminen ei riitä, vaan heitä tulee samalla rohkaista pohtimaan, miten he itse haluavat käyttää tekoälyä ja millaisen roolin he sille omassa elämässään antavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme