Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan

Avohakkuut ovat yleinen metsänhoitomenetelmä boreaalisissa metsissä, mutta samalla ne ovat merkittävä syy metsälajien elinympäristöjen köyhtymiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Yksittäisten avohakkuiden vaikutukset tunnetaan melko hyvin, mutta niiden vuosikymmenten aikana kertyvistä kumulatiivisia vaikutuksista koko metsämaisemaan on toistaiseksi ollut vähän tutkimustietoa. 

Tutkijat analysoivat kansallisen lintuseurannan aineistoa Etelä- ja Keski-Suomesta vuosilta 2006–2020 sekä kaukokartoitukseen perustuvia metsävarakarttoja, joiden avulla tarkasteltiin avohakkuualueiden kertymistä eri metsämaisemissa. 

- Havaitsimme, että sekä yleisten metsälintujen että vanhoihin metsiin erikoistuneiden lajien runsaudet olivat pienempiä sellaisissa metsämaisemissa, joihin oli kertynyt paljon avohakkuita 20 vuoden aikana, kertoo yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistosta. 

Metsille turvallisen toiminnan rajat 

Tutkimuksen keskeinen tulos on metsien käytölle ja hakkuille määritelty niin sanottu turvallinen toimintatila (safe operating space). Tutkijat tunnistivat ekologiset rajat, joiden puitteissa vanhoihin metsiin sidoksissa olevien lintulajien kannat voivat säilyä vakaina tai elpyä aiemmasta taantumisesta. 

- Tulostemme perusteella metsälintukantojen säilyttämiseksi avohakkuiden osuuden ei tulisi ylittää kymmentä prosenttia metsämaisemasta kymmenen vuoden aikana. Tämä vastaa noin 90 vuoden kiertoaikaa metsätaloudessa tai vaihtoehtoisesti noin viidenneksen metsien jättämistä avohakkuiden ulkopuolelle, selventää Duflot. 

Tutkijat korostavat kuitenkin, että ekologiset raja-arvot voivat vaihdella alueittain ja eri eliöryhmien välillä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsät uudistuvat hitaammin ja toisaalta jäkälät ja sammalet saattavat olla metsälintuja herkempiä metsänkäytön muutoksille. Siksi tuloksia on hyvä täydentää myös muilla alueilla ja lajiryhmillä tehtävillä tutkimuksilla. 

Työkalu kestävämpään metsänhoitoon 

Tutkimuksen tulokset tarjoavat päättäjille, metsänomistajille ja metsäalan toimijoille konkreettisen keinon ekologisesti kestävän metsänhoidon suunnitteluun. 

- Tutkimuksemme tarjoaa selkeän ja helposti viestittävän tavoitteen, jonka avulla metsien käyttöä voidaan sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Menetelmä soveltuu käytettäväksi myös muualla maailmassa, sanoo soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta. 

Tulokset julkaistiin Journal of Applied Ecology -lehdessä. 

Artikkelin tiedot: 

• Duflot et al 'Impacts of clearcut accumulation on boreal forest bird communities: Defining a safe operating space at the landscape level', Journal of Applied Ecology (2026).  
• DOI numero: https://doi.org/10.1111/1365-2664.70552 
• Linkki artikkeliin: https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1365-2664.70552