Yli sata mitalia, 40 vuotta työtä ja yksi kohtalokas puhelu – Jukka Härkösen muistelmat vievät huippu-urheilun kulissien taakse

Vuonna 2024 Jukka Härkösen puhelin soi. Soittaja on hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa, eteläafrikkalainen manageri ja entinen poliisi Peet van Zyl. Asia koskee Jacques Freitagin katoamista.

Härkönen tuntee Freitagin, vuoden 2003 korkeushypyn maailmanmestarin, poikkeuksellisen hyvin. Hän löysi nuoren lahjakkuuden Etelä-Afrikasta vuonna 1999 ja ryhtyi tämän manageriksi. Viisi päivää puhelun jälkeen Freitagin ruumis löydetään hautausmaalta. Hänet on ammuttu teloitustyylillä. 42-vuotiaan entisen maailmanmestarin kuolema liittyy huumevelkoihin.

Freitagin kohtalo pysäyttää Härkösen. Hän alkaa ensimmäistä kertaa tarkastella omaa uraansa ja valintojaan perinpohjaisesti: olisinko sittenkin voinut toimia toisin? Kysymys toimii sysäyksenä kirjalle, jota ei alun perin pitänyt koskaan tehdä.

Tuhkakylän pojasta urheilumaailman huipulle

Härkösen ura ei ala loistohotelleista tai olympiastadioneilta vaan Sotkamon Tuhkakylästä. Lapsuuden kokemukset – isän halvaantuminen, tämän kuolema ja äidin sairastelu – opettivat hänet ennakoimaan, varautumaan ja tekemään asiat viimeisen päälle. Epävarmuudesta tuli vähitellen ehdottomuutta ja suunnitelmallisuutta, joista oli myöhemmin hyötyä huippu-urheilun armottomassa maailmassa.

Vuonna 1986 Härkönen on vielä liikunnanopettaja, kun hän matkustaa Kaliforniaan tutustumaan Britannian huippujuoksijoiden harjoitteluun. Matkasta tulee käännekohta: hän pääsee sisään kansainvälisen yleisurheilun valmennusmaailmaan ja alkaa rakentaa verkostoja, joista muodostuu myöhemmin hänen uransa perusta.

Muutamaa vuotta myöhemmin Härkönen on jo täysipäiväinen manageri. Työ on paljon muutakin kuin sopimusten tekemistä: kilpailujen ja leirien järjestämistä, urheilijoiden kalentereiden hallintaa, neuvotteluja, matkustamista ja jatkuvaa ongelmanratkaisua.

Tähtiä ja tragedioita

Härkösen uran varrelle mahtuu poikkeuksellinen joukko maailman huippu-urheilijoita. Hänen asiakkaisiinsa ovat kuuluneet muun muassa namibialainen pikajuoksija Frankie Fredericks, Ranskan kolminkertainen olympiavoittaja Marie-José Pérec, Suomen olympiavoittaja Heli Rantanen ja moninkertainen maailmanmestari Janne Ahonen sekä eteläafrikkalainen juoksija Caster Semenya.

Yhdessä urheilutoimittaja Atte Husun kanssa kirjoitettu kirja näyttää, ettei huippu-urheilu ole pelkkää voittojen juhlaa. Härkönen kertoo myös loukkaantumisista, epäonnistumisista, riidoista, päihdeongelmista ja kuolemista sekä tilanteista, joissa managerin on pitänyt päättää, kuinka pitkälle urheilijaa voi tai pitää auttaa.

Kilsoja, kunniaa ja kyyneleitä ei rakenna sankarikuvaa Härkösen ympärille. Härkönen tarkastelee avoimesti myös omaa ehdottomuuttaan, suorapuheisuuttaan ja itsekkyyttään – ominaisuuksia, joista on ollut uralla sekä hyötyä että haittaa.

Kirjan ytimessä on kysymys siitä, mitä huippu-urheilu ihmiseltä vaatii. Menestyksen taustalla ovat lahjakkuuden ja kovan työn lisäksi ihmissuhteet, raha, sattuma ja luottamus. Härkönen korostaa myös valmentajan ratkaisevaa merkitystä: huipulle ei nousta yksin, vaan menestys syntyy urheilijan, valmentajan ja muun taustajoukon yhteistyöstä.

Kilsoja, kunniaa ja kyyneleitä on ainutlaatuinen ja rehellinen kuvaus intohimosta, menestyksen hinnasta ja elämästä huippu-urheilun kulissien takana.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet: silja.massa@teos.fi, +358 40 708 1323