Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan.

- Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo.

Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta.

- Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella.

Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yrityksillä on varaa kuluttaa, säästää ja investoida.

Palkkaverotus on ensi vuonna kevenemässä kaikilla tulotasoilla sen jälkeen, kun Työllisyysrahasto päätti esittää työttömyysvakuutusmaksun alentamista. Maksu alenee sekä työntekijällä että työnantajalla 0,15 prosenttiyksiköllä kuluvan vuoden tasosta.

Hallituksen ensi vuoden veronkevennykset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille palkansaajille.

Veronmaksajat laskee, että keskituloisen, 4 000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan palkkaverotus kevenee ensi vuonna yhteensä noin 200 eurolla. Eläkkeensaajien tuloverotus pysyy puolestaan suunnilleen ennallaan.

Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi, että koko vaalikauden yhteenlaskettu ansiotuloverokevennysten mittaluokka on laskennallisesti noin 1,5 miljardia euroa vuositasolla. Summa vastaa karkeasti pääministeri Petteri Orpon hallituksen tekemiä kulutusverotuksen nettokiristyksiä.

- Verotuksen painopistettä on näin siirretty työn verotuksesta kulutusveroihin, mitä voi pitää perusteltuna talouskasvua ja työllisyyttä kohentavana veropolitiikkana.

Budjettiriihen veropäätöksiin liittyvät laskelmat ja esimerkit ovat saatavilla osoitteessa veronmaksajat.fi