Teknologiateollisuus: Budjettiriihen kasvutoimet jäivät vaisuiksi – Investointien edellytyksiä on vahvistettava

Hallitus toimeenpanee aiempia, investointeihin kannustavia päätöksiä eikä tee uusia, yritysten toimintaympäristöä heikentäviä veroratkaisuja. Budjettiriihipäätökset tukevat vihdoin käynnistynyttä talouskasvua, mutta kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan jatkossa lisää toimia.

– Yritysten investointihalukkuutta on pyritty tällä hallituskaudella vahvistamaan, ja se on juuri sitä politiikkaa, jota Suomi tarvitsee. Tällä tiellä tulee jatkaa. Paras tapa orastavan kasvun ja yritysten luottamuksen vahvistamiseksi on viedä toimintaympäristöä edelleen kannustavampaan suuntaan, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Kasvun vahvistamiselle on nyt pitkästä aikaa hyvät lähtökohdat. Teknologiateollisuuden tilaukset, tilauskannat ja kysyntä vahvistuivat vuoden toisella neljänneksellä, ja kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä nousi kesäkuun lopussa korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen. Maailmantalouden epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta, joten kasvun jatkumista ei voida pitää itsestäänselvyytenä.

Sovittujen investointiratkaisujen on edettävä

Teknologiateollisuus pitää ongelmallisena, ettei kaivosveron hybridimallin valmistelussa edelleenkään edetty. Poukkoilevat datakeskusten sähköveropäätökset eivät paranna Suomen toimintaympäristön houkuttelevuutta ja ennustettavuutta. Ratkaisuilla on merkittävä vaikutus Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena sekä teollisten investointien näkymiin.

– Investointiympäristön ennakoitavuus edellyttää, että sovitut ratkaisut myös viedään johdonmukaisesti ja ripeästi toimeen. Kansainvälisessä investointikilpailussa yritykset vertailevat Suomen toimintaympäristöä jatkuvasti muihin maihin, Susiluoto muistuttaa.

Julkisen T&K-rahoituksen oltava yritysvetoisempaa

Positiivista on päätös antaa enintään 50 miljoonan euron sitoumus eurooppalaisen tekoälyn gigatehtaan (AI gigatehdas) saamiseksi Suomeen. Sitoumus perustuu Suomen julkisen sektorin tekoälyn käytön arvioituun laskentatarpeeseen sekä laskentakapasiteettiin, jota voitaisiin kohdentaa start-up- ja kasvuyrityksille osana T&K-tukea Business Finlandista.

Julkista T&K-rahoitusta olisi pitänyt suunnata nykyistä vahvemmin yritysvetoiseen toimintaan sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. T&K-rahoituslain muuttaminen TKI-rahoituslaiksi olisi nopeuttanut kasvua ilman valtion menojen lisäämistä.

– Suomessa syntyvät ideat ja teknologiat pitää saada nykyistä nopeammin tuotteiksi, palveluiksi ja vientiin. Yritykset investoivat tutkimukseen ja kehittämiseen moninkertaisesti jokaista julkista euroa kohti, joten yritysvetoisella painotuksella voidaan samalla vahvistaa julkisten panostusten vaikuttavuutta, Susiluoto sanoo.

Investoinnit tarvitsevat energiaa, verkkoja ja sujuvaa luvitusta

Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on myös sujuva luvitus sekä ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Koko yhteiskunta sähköistyy ja tarvitsee puhdasta, toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista energiaa sekä riittävät sähkön siirtoyhteydet.

– Suomi tarvitsee talouskasvua. Se edellyttää investointeja kaikilla toimialoilla samaan aikaan, kun meitä haastaa EU-maiden välinen valtiontukikilpailu. On pidettävä huolta siitä, että kohtuuhintainen ja toimitusvarma puhdas sähkö säilyy Suomen valttina myös jatkossa. Tämä luo perustan niin olemassa olevan teollisuuden uudistumiselle kuin uusille investoinneille, Susiluoto toteaa.