Vihreiden Forsgrén: Kelan luvut haastavat hallituksen ihmisvihamieliset puheet maahanmuuttajien passiivisuudesta

Kelan tilastojen mukaan perustoimeentulotukea saavien vieraskielisten aikuisten osuus pieneni vuosina 2017–2025 noin 23 prosentista 18 prosenttiin. Työmarkkinatukea saavien osuus laski 24 prosentista 16 prosenttiin. Samaan aikaan vieraskielisen väestön määrä kasvoi yli 70 prosenttia. Kelan mukaan kehitys viittaa siihen, että aiempaa suurempi osa vieraskielisestä väestöstä on työmarkkinoilla tai opiskelemassa.

– Valtiovarainministeri Riikka Purra puhuu passiivisesta hyysäämisestä ja elintapasiirtolaisista, vaikka Kelan luvut kertovat toisenlaisesta kehityssuunnasta. Kun vieraskielinen väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta tukia saavien osuus on pienentynyt, hallituksen rakentama ihmisvihamielinen mielikuva ei kestä lähempää tarkastelua, Forsgrén sanoo.

Vieraskieliset ovat edelleen yliedustettuina erityisesti toimeentulotuessa: vuonna 2025 heille maksettiin 41 prosenttia perustoimeentulotuesta. Kelan mukaan vieraskielisten saajamäärän kasvusta suurin osa liittyy kuitenkin ukrainankielisten toimeentulotuen saajien määrän kasvuun vuodesta 2023 lähtien.

– Maahan muuttaneiden työllisyydessä on edelleen ratkaistavia ongelmia. Niihin pitää vastata kielikoulutuksella, osaamisen tunnistamisella ja työelämän syrjintään puuttumalla, Forsgrén korostaa.

Eri toimijat työ- ja elinkeinoministeriötä ja EK:ta myöten ovat todenneet, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta Forgrénin mukaan hallitus ei ole tehnyt riittävästi työllisyyden parantamiseksi.

– Hallituksen budjettiriihikään ei tarjonnut ratkaisua työttömyyskriisiin. Sen sijaan hallitus leikkaa maahan muuttaneiden työttömyysturvaa ja palveluita, ja ministerit poseeraavat Send them back -lippiksissä. Työpaikkojen puutetta ei ratkaista köyhyyttä lisäämällä tai kokonaisia ihmisryhmiä leimaamalla, Forsgrén päättää.