Lähimaksuja tehtiin lähes kymmenen miljardin euron arvosta huhti-kesäkuussa
3.9.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomalaisilla pankkikorteilla maksettiin huhti-kesäkuussa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Korttimaksuista jo yli viidesosa oli etämaksuja eli tietokoneella tai mobiilisovelluksessa käynnistettyjä korttimaksuja.

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin korttimaksuja vuoden 2026 toisella neljänneksellä yhteensä 20,6 mrd. euron arvosta, mikä oli 6 % enemmän kuin huhti-kesäkuussa 2025. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 680 milj. korttimaksua, mikä oli 4 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Lähimaksujen kokonaisarvo oli 9,7 mrd. euroa vuoden 2026 toisella neljänneksellä, mikä oli 1,2 mrd. euroa enemmän (13 % enemmän) kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korttimaksujen yhteenlasketusta arvosta 47 % maksettiin lähimaksulla huhti-kesäkuussa 2026, eli lähimaksujen osuus yhteenlasketusta arvosta kasvoi vuoden takaisesta 3 prosenttiyksikköä. Toisella vuosineljänneksellä tehtiin 463 milj. korttimaksua lähimaksua käyttämällä, mikä oli 5 % enemmän kuin vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin 141 milj. etämaksua vuoden 2026 toisella neljänneksellä, mikä oli 13 % enemmän kuin vuosi sitten samalla ajanjaksolla. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (6 mrd. euroa) oli 14 % enemmän kuin vuosi sitten toisella vuosineljänneksellä. Kortilla maksetaan etänä esimerkiksi nettiselaimissa verkkokauppaostoksia, sovellusten sisäisiä ostoksia sekä henkilöiden välisiä korttimaksuja. Etäkorttimaksujen osuus kaikkien korttimaksujen arvosta oli 27 % huhti-kesäkuussa 2026. Osuus on kasvanut tasaisesti, ja vielä neljä vuotta sitten niiden osuus korttimaksuista oli yli 10 prosenttiyksikköä pienempi.
Siru- tai magneettijuovakorteilla maksetaan aiempaa vähemmän. Siru- tai magneettijuovakorteilla maksettiin 5,3 mrd. euron arvosta vuoden 2026 toisella neljänneksellä, mikä oli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Osa tiedotteessa käsitellyistä luvuista on julkaistu maksuliiketilastojen dashboardissa.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
Seuraava maksuliiketilastojen neljännesvuosittainen tiedote julkaistaan 16.12.2026 klo 10.
Lisätietoja
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Why central banks cannot always “look through” supply shocks21.10.2026 11:00:00 EEST | Blog
When inflation rises into the 5-6% range, firms may reprice more frequently just as households begin revising expectations more aggressively. These channels can reinforce one another, making early and credible policy action more valuable.
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme