Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?

Suomen julkinen talous on paineen alla. Julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 % BKT:stä vuonna 2025, ja julkisyhteisöjen velka nousi 88,5 prosenttiin BKT:stä (vuonna 2024 se oli 82,5 prosenttia). Nykyinen hallitus on yrittänyt tasapainottaa budjettia useilla menoleikkausten ja veronkorotusten paketeilla. Monet ehdotetuista ja toteutetuista leikkauksista on kuitenkin kohdistettu pienituloisiin, kuten asumis- ja työttömyysetuuksia saaviin kansalaisiin. Myös arvonlisäveron korotuksella oli regressiivinen vaikutus eriarvoisuuteen, sillä köyhemmät maksavat suhteessa enemmän arvonlisäveroa.

Eläkejärjestelmä on osa tätä keskustelua, ei siksi, että eläkeläiset olisivat luonnollinen säästötoimien kohde, vaan siksi, että eläkemenot muodostavat niin suuren osan julkisista menoista, ettei niitä voida jättää huomiotta. Ne myös luovat kasvavan paineen julkiselle taloudelle, sillä väestörakenteen muutos lisää eläkeläisten osuutta väestöstä.

Saadun eläkkeen määrä muodostuu suhteessa siihen, kuinka paljon henkilö on maksanut eläkemaksuja työuransa aikana. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole ylärajaa sille, kuinka paljon henkilö voi saada eläkettä. Siksi on luonnollista kysyä, kuinka paljon valtio voisi säästää ottamalla käyttöön eläkekaton. Toisin sanoen tietyn rajan ylittävät eläkkeet leikattaisiin kyseisen katon mukaan. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan keskimääräinen eläke vuonna 2025 oli 2 100 euroa ja mediaanieläke 1 900 euroa. Samana vuonna keskimääräinen ja mediaanipalkka olivat 4 200 euroa ja 3 600 euroa.

Interaktiivinen verkkosivu havainnollistaa säästöjä eri eläkekattotasoilla. Luvut perustuvat ETK:n dataan, joka on saatavilla ETK:n verkkosivuilla.

Säästöt riippuvat suuresti siitä, mihin eläkekatto asetetaan. Jos katto asetettaisiin 6 200 euroon, se vaikuttaisi noin 1,2 prosenttiin eläkeläisistä (noin 18 000 henkilöön). Vertailun vuoksi todettakoon, että alle 10 % Suomen väestöstä ansaitsee tätä tasoa korkeampaa palkkaa. Varovainen arvio viittaa siihen, että tämä toisi bruttosäästöjä yli 220 miljoonaa euroa vuodessa. Kun eläkeläisten maksamat verot otetaan huomioon, nettosäästö olisi yli 110 miljoonaa euroa vuodessa. Tiukempi eläkekatto kasvattaisi säästöjä huomattavasti. Katon asettaminen 4 200 euroon, suunnilleen keskipalkan tasolle, nostaisi nettosäästöjä yli 500 miljoonalla eurolla, ja vaikutukset kohdistuisivat vain 5 prosenttiin eläkeläisistä.

Käytännössä nämä säästöt voitaisiin saavuttaa ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin olisi mahdollista alentaa työntekijöiden ja työnantajien palkkaperusteisia eläkemaksuja. Toinen tapa olisi olla asettamatta kattoa, mutta sen sijaan valtio voisi korottaa niiden eläkeläisten marginaaliveroprosenttia, jotka ansaitsevat tietyn tason ylittävän eläkkeen. Ensimmäinen vaihtoehto lisäisi ostovoimaa ja piristäisi taloutta, kun taas jälkimmäinen parantaisi julkista taloutta välittömästi.

Lähteet:

https://www.etk.fi/en/research-statistics-and-projections/statistics/pension-recipients-and-pension-expenditure/statistics-on-pensioners-in-finland/

How Much Could Finland Save by Capping High Pensions?

Lauro Carnicelli, LABORE 

Finland has no upper limit on earnings-related pensions. How much could public finances save if the highest pensions were capped? Using data from the Finnish Centre for Pensions, Labore's Senior Researcher

Lauro Carnicelli examines the effects of different pension caps and estimates that even a relatively high cap could generate annual net savings of more than €100 million.

Finland's public finances are under strain. The general government deficit stood at 3.4% of GDP in 2025, and general government debt reached 88.5% of GDP (from 82.5% in 2024). The current government has tried to balance the budget with several packages of spending cuts and tax increases. However, many of the proposed and implemented cuts were aimed at lower income individuals, such as housing and unemployment benefits. The increase in VAT also had a regressive effect on inequality since poorer people pay proportionally more VAT.

The pension system shoud be part of this debate, not because pensioners are a natural target of austerity, but because pension expenditure is simply too large a share of public spending to go unnoticed. It is also a growing pressure on public finances, as the demographic transition increases the share of retirees in the population.

The amount a person receives in pension benefits is proportional to the amount that person contributed during their working life. However, unlike many other countries, there is no limit on how much a person can receive in pensions. Therefore, it is natural to ask how much the government could save by implementing a pension cap. That is, pensions above a certain threshold would be reduced to that threshold. According to the Finnish Centre for Pensions (ETK), the average pension in 2025 was €2,100 and the median pension was €1,900. In the same year, the average and median wages were €4,200 and €3,600, respectively. 

An interactive dashboard computes the savings for different levels of the pension cap. The figures are based on ETK data available at ETK website.

The savings depend heavily on where the cap is set. If the cap were set at €6,200, around 1.2% of retirees (roughly 18,000) would be affected. To put this into perspective, fewer than 10% of the Finnish population earn a salary above that level. A conservative estimate suggests that this would represent gross savings of more than 220 million euros per year. Since pensioners also pay taxes, the net effect would be annual savings of more than 110 million euros. A more stringent pension cap would increase the savings substantially. Setting the cap at €4,200, roughly the average wage, would raise net savings to more than €500 million while impacting only 5% of retirees.

In practice, these savings could be achieved in at least two ways. First, it would be possible to lower the pension contributions that workers and employers pay based on wages. Another way would be to not have a cap, but the government could increase the marginal income tax for retirees who earn more than a certain level. The first option would increase purchasing power and stimulate the economy, while the second would improve government finances immediately.

Sources: https://www.etk.fi/en/research-statistics-and-projections/statistics/pension-recipients-and-pension-expenditure/statistics-on-pensioners-in-finland/