Korkeasaareen syntyi kaksi äärimmäisen uhanalaisen amurinleopardin pentua

Heinäkuun lopulla eläintenhoitajat näkivät pesäkamerasta, miten amurinleopardinaaras vetäytyi pesäkoppiin synnyttämään. Kolmesta pennusta kaksi syntyi elävinä. Avuttomista pienistä karvapalloista on viidessä viikossa kasvanut reippaita noin 2,5 kilon painoisia pikkuleopardeja. Viimeistään kahden kuukauden iässä niiden uteliaisuus alkaa ulottua pesän ulkopuolelle, jonne emo ei vielä niitä päästä. Pentujen isä ei osallistu jälkeläisten hoitoon, sillä kiima-ajan ulkopuolella leopardit ovat yksineläjiä.

Eläintenhoitajat ja eläinlääkärit ovat päässeet tarkastamaan pennut, jotka ovat uros ja naaras. Ne on punnittu ja matolääkitty, merkitty tunnistussirulla ja niiden yksilöllisistä turkin kuvioista on otettu tunnistuskuvat. Pentujen tarkastuksen ajan emo puuhasteli ulkotarhassa liha-aterian kimpussa.

Suojeluohjelman kautta löytyi oikea kumppani

Korkeasaaren amurinleopardiurokselle on etsitty sopivaa lisääntymiskumppania eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan kuuluvista eläintarhoista jo viiden vuoden ajan. Ensimmäisen puolisoehdokkaan kanssa yhteiselo meni rähinäksi ja toinen ehdokas oli liian iäkäs. Vasta kolmannen leopardinaaraan kanssa lisääntyminen onnistui.

”Tämä amurinleopardipari löysi yhteisen sävelen sillä sekunnilla, kun ne pääsivät yhteen. Ne eivät kertaakaan edes rähähtäneet toisilleen, vaan parittelivat 2–3 päivän ajan. Jo toisesta yhteenlaitosta naaras tuli tiineeksi ja synnytti pennut. Ensisynnyttäjäksi se on ollut tosi rauhallinen pentujen kanssa, ihan kuin olisi hoitanut niitä ennenkin”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.  

Amurinleopardiuroksen isä on harvinainen luonnosta peräisin oleva kantayksilö, joka pelastettiin loukkaantuneena suojelualueelta eikä sitä voitu kuntouttaa luontoon takaisin. Sillä on vain kaksi Moskovan eläintarhassa syntynyttä urosjälkeläistä, joista toinen siirrettiin Korkeasaareen tammikuussa 2021. Nyt syntyneet pennut ovat suojeluohjelmalle erittäin tärkeitä, jotta ainutlaatuinen geeniperimä säilyy tarhakannassa.

Amurinleopardi tarvitsee suojelua

Äärimmäisen uhanalaisia amurinleopardeja arvioidaan olevan luonnossa 130 yksilöä. Elinalueet sijaitsevat Venäjän Kaukoidässä ja Kiinan koillisosissa. Leopardin pohjoisimman alalajin uhkana ovat elinaluetta kaventavien metsäpalojen ja rakennushankkeiden lisäksi salametsästys ja eläintaudit. Haasteena on myös luonnonkannan geneettisen monimuotoisuuden vähäisyys. Luonnossa on ollut vähimmillään vain noin 35 amurinleopardia ja kanta kääntyi kasvuun vasta 2010-luvulla, joten alalaji hyötyisi eläintarhoista tehtävistä luontoonpalautuksista.

Korkeasaari tuki amurinleopardien suojelua niiden elinalueilla yli 20 vuoden ajan. Tällä hetkellä amurinleopardien tulevaisuutta turvataan tarhakannan geneettisellä tutkimuksella sekä pitämällä tarhakanta mahdollisimman monimuotoisena eläintarhojen yhteisellä EEP-suojeluohjelmalla. Suunnitelmissa olleet amurinleopardien luontoonpalautukset EEP-suojeluohjelmaan kuuluvista eläintarhoista Venäjällä sijaitseville suojelualueille ovat maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi toistaiseksi jäissä, kuten myös amurinleopardien suojelun tukeminen Venäjällä. Kansainvälisiä suojeluhankkeita on kuitenkin käynnissä Kiinan puolella.