Järkyttävät kuvat paljastavat, että jättikettuja kasvatetaan yhä suomalaisilla turkistarhoilla

Turkisala on saanut aiheesta kritiikkiä jo vuosikymmeniä. Animalia toi jo vuonna 1989 esiin ylijalostetut superketut, jotka aiheuttivat skandaalin. Oikeutta eläimille on julkaissut suomalaisilta turkistarhoilta kuvattua materiaalia sairaalloisiksi jalostetuista jättikettuista useiden vuosien ajan. Vuoden 2017 kohun vuoksi turkisala lupasi puuttua ongelmaan.

Nyt julkaistut kuvat ja videot on kuvattu marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla. Kuvat toimitti nimetön taho ruotsalaiselle Project 1882 -järjestölle, joka on antanut kuvat kansainväliselle Fur Free Alliancelle (FFA). Animalia ja Oikeutta eläimille ovat FFA:n suomalaisia jäsenjärjestöjä.  

Materiaalissa näkyy verkkohäkeissä olevia tarhattuja naaleja, eli sinikettuja, joilla on jättimäinen, poimuttuva ja roikkuva nahka, vakavia silmätulehduksia ja hoitamattomia vammoja. Eläinten on myös vaikea liikkua. 

”Jättiketut eivät ole turkisalalle ongelma vaan tavoite. Ala on vuosikymmeniä järjestelmällisesti jalostanut yhä suurempia eläimiä. Jo vuonna 1989 ihmiset järkyttyivät jättikettujen kuvista, ja julkinen paine sai maa- ja metsätalousministeriön kieltämään superkettujen kasvatuksen. Nykyiset jättiketut ovat vielä suurempia”, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. 

Kun jättiketut olivat otsikoissa vuonna 2017, turkisala vakuutti, että jalostukseen tullaan puuttumaan asettamalla maksimikoko myytäville nahoille. Uusi materiaali osoittaa, että mitään ei ole tehty, päinvastoin. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tutkimuksen mukaan kettujen suurempaan kokoon tähtäävä jalostus aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. 

”On melkein kymmenen vuotta siitä, kun turkisala lupasi, että jättikettujen kasvatus tulee loppumaan. EFSA:n tuoreimmasta raportista huolimatta turkisalan epäeettinen toiminta ja vastuunpakoilu saa jatkua yhä. On selvää, että turkisala ei pysty pitämään kiinni omista hyvinvointilupauksistaan. Emme voi luottaa turkisalan itsesääntelyyn”, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.  

EFSA kertoo raportissaan, että siniketut painoivat nahkontavaiheessa 1990-luvulla noin 7–8 kiloa ja vuonna 2014 noin 20 kiloa. Luonnonvaraisten naalien paino on 2,5–8 kiloa. 

Turkisala petti lupauksensa jättikettujen kasvattamisesta 

Vuonna 2017 turkisala lupasi puuttua asiaan rajoittamalla nahkojen kokoja, joka varmistaisi sen, ettei ylisuurten kettujen jalostaminen olisi tuottajille taloudellisesti hyödyllisempää. 

Saga Fursin maaliskuun 2026 huutokaupassa esiteltiin uusi kokoluokka 70, jolle ei ole julkisesti määriteltyä maksimikokoa. Kaikki tämän luokan 12 769 siniketun nahkaa myytiin ja selkeästi muita nahkoja korkeammalla hinnalla. Kokoluokan 70 keskihinta oli 89 euroa. Kokoluokan 60 keskihinta oli 82 euroa ja kokoluokan 50 keskihinta oli 67 euroa.

”Luvut osoittavat, että kymmenessä vuodessa mikään ei ole muuttunut. Jättikettuja kasvatetaan edelleen ja turkisalan huonossa taloudellisessa tilanteessa kannustin kasvattaa niitä on erityisen houkutteleva tarhaajille”, sanoo Kivekäs. 

”Turkisalalla on mennyt kurjasti jo yli kymmenen vuotta ja turkistuottajat eivät ole aina saaneet tuotantokustannuksia katettua. Isommat turkit menevät kaupaksi paremmin, joten lupaukset kokojen rajoittamisesta ja pienimmätkin muutokset eläinten pahoinvoinnin vähentämiseksi on unohdettu”, sanoo Tuomivaara. 

EU-komissio valmistelee parhaillaan vastausta eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, joka keräsi yli 1,5 miljoonaa allekirjoitusta. Animalia on aloitteen suomalainen toimeenpanija. Kansalaisaloite vaatii turkistarhauksen kieltoa EU:ssa, ja vastausta siihen on odotettu maaliskuusta saakka.  

Materiaalin aitous on tarkistettu gps-koordinaatein ja aikaleimoin. Lisätietoa ja taustaa kuvista on saatavilla pyynnöstä. Kuvat ovat vapaasti median käytössä, kredit: Project 1882. Videoita on saatavilla pyynnöstä.