Budjettiriihi toi helpotusta oikeudenhoidon ensi vuoden rahoitukseen – tulevien vuosien uhkat pysyvät ennallaan

– Olemme tehneet kuluvan vuoden aikana aktiivista vaikuttamistyötä oikeudenhoidon erittäin haastavan rahoitustilanteen parantamiseksi. Työtä tehtiin myös aivan budjettiriihen alla, kertoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Liisa Aro.

Budjettiriihen tuloksena hallitus esittää kertaluonteisesti tuomioistuimille ensi vuodelle kolmen miljoonan euron ja Syyttäjälaitokselle yhden miljoonan euron lisärahoitusta. Rikosseuraamuslaitokselle esitetään vuosittaista yhden miljoonan euron määrärahalisäystä parantamaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintakykyä vankimäärän kasvaessa. Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen lisäykset ovat jatkoa vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa niille osoitetulle yhteensä 6,9 miljoonan euron lisämäärärahalle.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan vuoden 2026 ja vuodelle 2027 kohdentuvilla kertaluonteisilla lisäyksillä kompensoidaan osittain aiempaa määräaikaista ruuhkanpurkurahoitusta, joka on päättymässä vuoden 2026 lopussa.

– Olemme tyytyväisiä, että ääntämme on kuultu ja oikeudenhoidon tarpeet tunnistetaan. Samalla korostamme, että vuotuisten lisämäärärahoilla pelaamisen sijaan oikeudenhoidon perusrahoitus on saatava riittävälle tasolle, Liisa Aro jatkaa.

Aro korostaa, että nyt päätetty lisärahoitus uhkaa vain siirtää ongelmia eteenpäin.

– Esimerkiksi Tuomioistuinvirasto on omassa kannanotossaan todennut, että lisärahoitus ei poista uhkaa vuosille 2027–2030 suunnitelluista leikkauksista. Toteutuessaan ne tarkoittaisivat useiden satojen henkilöiden vähennyksiä tuomioistuimista ja Syyttäjälaitoksesta. Nyt tehdyllä lisärahoituksella vaikutuksia kyetään vain lykkäämään.

Lisärahoitusta kaipaa koko oikeudenhoidon ketju

Juristiliitto vaatii oikeudenhoidon tarpeiden erityistä huomioimista seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Seuraavan hallituksen on estettävä oikeusvaltion murentuminen.

– Oikeudenhoito on valtion perustehtävä. Kyse ei ole hyvinvointivaltion puolustamisesta, vaan valtion perustoimintojen turvaamisesta. Esimerkiksi puhe perus- ja ihmisoikeuksista on vain sanahelinää, jos oikeusprosessimme eivät toimi, Aro korostaa.

Tuomioistuimien ja syyttäjälaitoksen lisäksi Juristiliitossa kannetaan huolta koko oikeudenhoidon ketjusta, esitutkinnasta rikosseuraamuksiin.

– Merkittävä osa tätä ketjua on riittävä ja asiantunteva oikeudellinen neuvonta. Oikeudenkäynnit eivät saa olla liian hitaita ja kalliita. Oikeusapujärjestelmää tulee kehittää edelleen ja nostaa avustajille maksettavia oikeusapupalkkioita, joiden taso ei vastaa yleistä hintakehitystä., Aro listaa kehittämiskohteita.

Oikeustieteellisen koulutuksen rahoitusta parannettava

Juristiliitossa kannetaan huolta siitä, miten vähän oikeudelliseen koulutukseen ja tutkimukseen resursoidaan.

– Samalla kun puhutaan koulutusasteen nostamisesta, on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja työllisyyteen. Juristeja ei pidä kouluttaa työttömiksi, se on yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä, Aro toteaa.

Aron mukaan oikeustieteellisen koulutuksen resurssitarpeet ovat ilmeiset.

– Tarvitsemme osaavia juristeja. Heitä ei kouluteta ottamalla lisää väkeä massaluennoille, vaan keskittymällä opetuksen laadun parantamiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen.