Avoimuus ei takaa tiedon tasapuolisuutta tulosjulkistustilaisuuksissa

Siinä missä pörssiyhtiöiden kirjalliset raportit laaditaan puhtaasti yritysten näkökulmasta, tulosjulkistustilaisuudet ja niiden kysymys-vastausosiot antavat osallistujille mahdollisuuden neuvotella tiedosta, säätää tiedon tarkkuuden tasoa ja saada siten myös osittaista, jäsentymätöntä ja keskeneräistä tietoa.

Q&A-osiot eivät kuitenkaan helpota sijoituspäätösten tekemistä automaattisesti.

– Ammattikieli, jota analyytikot ja yritysjohto käyttävät, voi viedä keskustelun tasolle, jota yleisö ei täysin ymmärrä. Heidän voi olla hyvä tehdä myös muuta taustatyötä, jotta keskustelun ymmärtäminen helpottuisi, väitöskirjatutkija Kaisa Penttinen sanoo.

Hänen tutkimuksensa mukaan yleisön voi olla vaikea ymmärtää Q&A-osioiden viestintää esimerkiksi silloin, kun kysymykset viittaavat analyytikoiden ja yritysjohdon välisiin yksityisissä tapaamisissa käytyihin keskusteluihin.

Toisaalta Q&A-osiot voivat nostaa esiin myös aiemmin julkaisematonta, mutta sijoittajille tärkeää tietoa.

– Q&A-osioissa viestintä on laissa sidottuja kirjallisia raportteja vapaampaa, ja yritysjohtokin voi muotoilla vastauksensa spontaanimmin.

Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan seitsemän Nasdaq Helsingissä listatun yhtiön Q&A-osioiden transkriptioita. 

Tiedon julkisuudesta neuvotellaan vuorovaikutuksessa

Tutkijan mukaan on myönteistä, että perinteisten lakisääteisten raporttien rinnalle on noussut myös muita taloudellisen viestinnän kanavia.

Tulosjulkistustilaisuudet ovat pörssiyhtiöiden julkisessa viestinnässä verrattain uusi ilmiö, sillä ne vakiintuivat kirjallisten raporttien rinnalle vasta 2000-luvulla. Penttisen diskurssianalyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että välillä analyytikkojen ja johdon välille voi syntyä jännitteitä. Tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun yritysten avoimuudesta ja luotettavasta tiedonvälityksestä.

– Yritysjohtajat voivat pyrkiä esimerkiksi kiertelemään tai hämärtämään vastauksiaan tai vastata kysymyksiin pitkällä aikavälillä, vaikka kysymys olisi tarkoitettu lyhyttä aikaväliä koskevaksi.

Analyytikot taas pyrkivät ennen kaikkea saamaan yritysjohdolta tietoa, joka tukee perusteltujen sijoituspäätösten tekemistä. 

– He haluavat säilyttää vuorovaikutussuhteen yrityksiin, mutta saadakseen olennaista tietoa heidän täytyy joskus esittää yritysjohdolle haastavia kysymyksiä. Analyytikot voivat myös esimerkiksi esittää omia johtopäätöksiään provosoidakseen johtoa kommentoimaan niiden paikkansapitävyyttä.

Yrityksille on arvokasta, että tulosjulkistustilaisuuksissa he saavat tietoa siitä, mikä heidän toiminnassaan on sijoittajille tärkeää.

– Jo se, että johto menee yleisön eteen, vahvistaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaikutelmaa. Vaikenemisen sijaan yritysjohto pyrkii usein mieluummin selittämään yleisölle, että johonkin asiaan ei haluta vastata vaikkapa liikesalaisuuksien vuoksi.

Väitöskirja

Penttinen, Kaisa (2026) Financial Communication in Earnings Calls: Disclosure Practices in the Q&A. Acta Wasaensia 592. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

KTM Kaisa Penttisen väitöstutkimus ”Financial Communication in Earnings Calls: Disclosure Practices in the Q&A” tarkastetaan perjantaina 11.9.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/67017551520?pwd=BmmbEQHlQJ7gvbJRMuy7DhM7u9vJKr.1
Password: 704447

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kirsi-Mari Kallio (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Annukka Jokipii.

Lisätiedot

Kaisa Penttinen, p. 041 461 4853, kaisa.penttinen@uwasa.fi

Kaisa Penttinen valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2011 ja kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2016. Hän työskentelee tällä hetkellä Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä väitöskirjatutkijana.