Ilmatieteen laitos

Kesän UV-säteilykertymä oli Suomessa tavanomaista alhaisempi

4.9.2026 10:05:59 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote

Jaa

Auringon UV-säteilykertymät jäivät kesä-elokuussa koko maassa alle tavanomaisen tason. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin kuitenkin yhtä monena päivänä kuin kesäisin keskimäärin.

Epävakainen sää näkyi kesän UV-säteilyn määrässä: Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan auringon UV-säteilyn kokonaiskertymä kesä-elokuussa oli koko maassa noin 10 prosenttia tavanomaista alhaisempi.

Etelä-Suomessa suurin poikkeama mitattiin heinäkuussa, jolloin UV-säteilyä mitattiin 13 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Pohjois-Suomessa hätyyteltiin elokuussa ennätysmatalia lukemia: 1990-luvulta alkavassa mittausaikasarjassa vain vuonna 1992 on mitattu alhaisempi UV-säteilyn kuukausikertymä. Pohjois-Suomessa elokuun poikkeama tavanomaisesta oli tänä vuonna peräti 18 prosenttia.

"Yksittäisinä aurinkoisina päivinä iho on kuitenkin voinut palaa, sillä auringon UV-säteilyn voimakkuus ylitti suojautumisrajan eli arvon 3 lähes kaikkina poutaisina kesäpäivinä", sanoo tutkija Kaisa Lakkala Ilmatieteen laitokselta.

UV-säteily ylsi kesän korkeimpiin lukemiin eli UV-indeksin arvoon 6 Etelä-Suomessa kesäkuun loppupuolella ja heinäkuun puolivälissä. Muutoin UV-säteilyn voimakkuus oli pilvisyyden takia tavanomaista tai tavanomaista vähäisempää. UV-indeksi saavutti arvon 6 yhteensä 13 päivänä, mikä on lähellä tavanomaista määrää – keskimäärin UV-indeksi nousee yhtä korkeaksi Suomessa 12 päivänä vuodessa.

Pohjois-Suomessa UV-indeksin voimakkuus oli kesällä tavanomainen tai tavanomaista alhaisempi pilvisen ja sateisen sään takia. Pohjoisen suurimmat arvot eli UV-indeksi 5 saavutettiin vain kaksi kertaa, kesäkuun 26. ja heinäkuun 3. päivänä. Vertailun vuoksi: viime vuonna UV-indeksin arvo 5 saavutettiin pohjoisessa 14 kertaa, ennätysvuonna 2020 jopa 22 kertaa.

Auringon UV-säteily voi yllättää vielä syyskuussakin

Vaikka kesän UV-säteilykertymät jäivät tavanomaista alhaisemmiksi, on auringon kanssa syytä olla tarkkana vielä syyskuun alussa. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi aurinkoisena päivänä saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 syyskuun puoliväliin saakka.

“Suomessa auringon UV-säteily on talvea kohti vähenemään päin, mutta UV-säteilyltä suojautuminen kannattaa pitää mielessä syksyn ja talven lomamatkoilla. Esimerkiksi syyslomien aikaan UV-indeksi on vielä selvästi suojautumisrajan yläpuolella eteläisessä Euroopassa”, Lakkala muistuttaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan UV-säteilyn määrä on kasvanut Euroopassa 5–26 prosenttia vuosien 2013 ja 2022 välillä. Pilvisyyden muutokset heijastuvat suoraan UV-säteilyn muutoksiin, ja suurin osa UV-säteilyn lisääntymisestä johtuu nimenomaan pilvisyyden vähentymisestä. Suomessa pilvisyydessä on suurta vuosien välistä vaihtelua. Tutkimuksessa mukana olleessa Sodankylän UV-aikasarjassa näkyi pidemmän aikavälin kasvua vain huhti- ja heinäkuussa.

Ilmatieteen laitos seuraa Suomessa auringon UV-säteilyn määrän kehitystä. UV-säteily vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen ja ympäröivään luontoon: liiallinen UV-altistuminen lisää muun muassa riskiä sairastua ihosyöpään ja harmaakaihiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Uusi menetelmä auttaa arvioimaan Suomen päästöbudjettia28.8.2026 09:52:00 EEST | Blogi

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä, jolla voi määrittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa yhteensopivia kansallisia päästöbudjetteja. Menetelmä ottaa huomioon kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ja globaalien päästöskenaarioiden laskentatapojen eroja, ja sitä sovellettiin Suomen päästöbudjetin arviointiin. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen kirjoittaa puheenvuorossaan tutkimuksen tuloksista ja niiden merkityksestä Suomen ilmastotavoitteille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye