Suomen merimetsokanta pieneni kuusi prosenttia
14.9.2026 08:20:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Sekä pesien että asuttujen yhdyskuntien määrä jäi selvästi kahden edellisvuoden tasoa pienemmäksi.
Tiedotetta korjattu 22.9.2026 klo 10:29! Selkämeren pesämääräksi on korjattu 12 461 ja Saaristomeren pesämääräksi 3 608. Alkuperäisessä oli 12 300 ja 3 400. Samalla koko maan pesämäärä muuttui 29 780:stä 30 084:ään ja kannan pienentymisprosentti seitsemästä kuuteen. Myös liitetiedosto pesien lukumäärästä yhdyskunnittain on päivitetty.
Kesällä 2026 Suomessa laskettiin noin 30 084 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin kuusi prosenttia eli vajaalla 2 000 pesällä. Myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni selvästi.
”Merimetson pesimäkanta notkahti kahden edellisvuoden tasosta. Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa laskettiin noin 32 000 merimetson pesää. Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta”, sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Selkämeri nousi suurimmaksi pesimäalueeksi
Merimetson pesiä laskettiin kesällä 2026 Selkämerellä noin 12 461, Suomenlahdella noin 10 200, Saaristomerellä noin 3 608, Merenkurkussa noin 2 000 ja Perämerellä noin 1 750.
Selkämerellä oli ensimmäistä kertaa selvästi eniten merimetson pesiä. Alueen pesämäärä kasvoi edellisvuodesta hieman yli tuhannella. Samaan aikaan Suomenlahden pesämäärä pieneni reilulla tuhannella.
Saaristomerellä pesien määrä väheni lähes neljänneksellä eli 1 125 pesällä. Myös Perämerellä määrä pieneni noin 550 pesällä ja Merenkurkussa noin 200 pesällä.
Sisämaassa merimetso pesi viime vuosien tapaan vain yhdessä yhdyskunnassa Päijät-Hämeessä. Sieltä laskettiin hieman yli 20 pesää.
Yhdyskuntien määrä väheni selvästi
Merimetson pesintöjä havaittiin tänä vuonna 53 eri yhdyskunnassa, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2025. Pesiä löytyi yhteensä 96 saarelta tai luodolta. Edellisvuonna asuttuja saaria ja luotoja oli 103. Lisäksi merimetsoja pesi 12 merimerkin, linjataulun tai majakan rakenteissa.
Täysin uusia yhdyskuntia ei löytynyt tänä vuonna, mutta olemassa olevat yhdyskunnat asuttivat muutamia uusia saaria.
Eniten yhdyskuntia autioitui Kokkolassa. Neljä ulompana saaristossa sijainnutta yhdyskuntaa tyhjeni, ja alueen merimetsot keskittyivät yhteen lähempänä rannikkoa sijaitsevaan yhdyskuntaan. Merikotkien aiheuttama saalistus on voinut vaikuttaa muutokseen.
Raumalla pesi edelleen enemmän merimetsoja kuin missään muussa Suomen kunnassa. Suomen suurimmasta yhdyskunnasta Rauman satamassa laskettiin noin 6 400 pesää, noin 150 pesää vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Eniten pesämäärä kasvoi Porissa. Kaupungin kolmessa yhdyskunnassa oli yhteensä noin 5 750 pesää, noin tuhat enemmän kuin vuonna 2025. Porvoossa pesämäärä puolestaan pieneni eniten: siellä laskettiin noin 1 930 pesää, noin 750 vähemmän kuin edellisvuonna.
Merimetso on jatkossa riistalaji
Merimetso siirtyi 1. syyskuuta 2026 luonnonsuojelulailla rauhoitetusta lajista metsästyslain mukaiseksi, vuoden ympäri rauhoitetuksi riistalajiksi. Samalla alkoi niin sanottu suojametsästys: merimetsoja voidaan metsästää yleispoikkeuksen nojalla muun muassa enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä. Merimetson suojametsästys on jatkossa mahdollista 1. elokuuta–28. helmikuuta.
Riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy jatkossa Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskukselle.
Seuranta kertoo kannan muutoksista
Suomen ympäristökeskus on seurannut merimetsokannan kehitystä siitä lähtien, kun laji palasi pesimälinnustoomme 1990-luvulla. Merimetso hävisi Suomesta ja koko Itämeren alueelta 1900-luvun alussa vainon seurauksena. Ensimmäinen uusi pesintä Suomessa todettiin vuonna 1996, jolloin pesiviä pareja oli noin kymmenen. Vuonna 2009 pareja oli jo noin 16 000.
Kanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoliväliin asti ja sen jälkeen hitaammin, kunnes saavutti tähänastisen huippunsa vuonna 2024. Pitkäaikainen seuranta on tuottanut luotettavan tietopohjan merimetsokannan muutosten arviointiin ja lajia koskevaan päätöksentekoon.
Kesän 2026 laskentoihin, yhdyskuntien etsintään ja tarkistuksiin osallistui yli 40 lintuharrastajaa. Suomen ympäristökeskus kiittää kaikkia seurantaan osallistuneita arvokkaasta työstä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kim JaatinenErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:+358 29 525 1370etunimi.sukunimi@syke.fiAleksi MikolaTutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:+358 29 525 1038etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Nostot medialle 2.–6.11.2026 | Maankäyttöpaineet Saamenmaalla ja miten muovin kiertotaloutta vauhditetaan seuraavalla hallituskaudella?29.10.2026 12:53:51 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Gypsum could reduce agricultural phosphorus loading around the Baltic Sea region26.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Gypsum treatment reduced phosphorus losses from agricultural soils in the GYPREG project trials conducted in different countries. The results support wider use of the method across the Baltic Sea region, but broader implementation requires local research, effective logistics, appropriate regulation and long-term funding.
Gips kunde minska jordbrukets fosforbelastning i stora delar av Östersjöområdet26.10.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Gipsbehandling minskade fosforläckaget från åkermark i GYPREG-projektets försök i olika länder. Resultaten stöder en bredare användning av metoden i Östersjöområdet, men ett bredare införande förutsätter lokal forskningskunskap, fungerande logistik, tydlig reglering och långsiktig finansiering.
Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelmän laajempaa hyödyntämistä Itämeren alueella, mutta käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta.
Tutkimus: Energiakriisi lisäsi puunpolttoa ja arjen energiasäästöä omakotitaloissa26.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat pyrkivät hillitsemään energiakustannuksia talven 2022–2023 energiakriisin aikana. Valtaosa turvautui nopeasti toteutettaviin säästötoimiin, mutta vain harvat investoivat pysyviin energiaratkaisuihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme