Suomen ympäristökeskus

Suomen merimetsokanta pieneni seitsemän prosenttia

14.9.2026 08:20:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Sekä pesien että asuttujen yhdyskuntien määrä jäi selvästi kahden edellisvuoden tasoa pienemmäksi.

Kolme merimetsoa maapesillä kallioisella luodolla Suomenlahdella. Taustalla näkyy merta ja vaalea kallioranta.
Vaikka suurin osa Suomen merimetsoista pesii nykyään puissa, myös maapesintä on yhä yleistä. Kesällä 2026 puissa sijaitsi 63 prosenttia lasketuista pesistä, kun vielä 2019 puupesien osuus oli 27 prosenttia. Kuvassa maassa pesiviä merimetsoja Suomenlahdella. Kuva: Aleksi Mikola / Suomen ympäristökeskus

Kesällä 2026 Suomessa laskettiin noin 29 780 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia eli reilulla 2 000 pesällä. Myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni selvästi.

”Merimetson pesimäkanta notkahti kahden edellisvuoden tasosta. Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa laskettiin noin 32 000 merimetson pesää. Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta”, sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Selkämeri nousi suurimmaksi pesimäalueeksi

Merimetson pesiä laskettiin kesällä 2026 Selkämerellä noin 12 300, Suomenlahdella noin 10 200, Saaristomerellä noin 3 400, Merenkurkussa noin 2 000 ja Perämerellä noin 1 750.

Selkämerellä oli ensimmäistä kertaa selvästi eniten merimetson pesiä. Alueen pesämäärä kasvoi edellisvuodesta noin tuhannella. Samaan aikaan Suomenlahden pesämäärä pieneni reilulla tuhannella.

Saaristomerellä pesien määrä väheni yli neljänneksellä eli noin 1 300 pesällä. Myös Perämerellä määrä pieneni noin 550 pesällä ja Merenkurkussa noin 200 pesällä.

Sisämaassa merimetso pesi viime vuosien tapaan vain yhdessä yhdyskunnassa Päijät-Hämeessä. Sieltä laskettiin hieman yli 20 pesää.

Yhdyskuntien määrä väheni selvästi

Merimetson pesintöjä havaittiin tänä vuonna 53 eri yhdyskunnassa, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2025. Pesiä löytyi yhteensä 96 saarelta tai luodolta. Edellisvuonna asuttuja saaria ja luotoja oli 103. Lisäksi merimetsoja pesi 12 merimerkin, linjataulun tai majakan rakenteissa.

Täysin uusia yhdyskuntia ei löytynyt tänä vuonna, mutta olemassa olevat yhdyskunnat asuttivat muutamia uusia saaria.

Eniten yhdyskuntia autioitui Kokkolassa. Neljä ulompana saaristossa sijainnutta yhdyskuntaa tyhjeni, ja alueen merimetsot keskittyivät yhteen lähempänä rannikkoa sijaitsevaan yhdyskuntaan. Merikotkien aiheuttama saalistus on voinut vaikuttaa muutokseen.

Raumalla pesi edelleen enemmän merimetsoja kuin missään muussa Suomen kunnassa. Suomen suurimmasta yhdyskunnasta Rauman satamassa laskettiin noin 6 400 pesää, noin 150 pesää vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Eniten pesämäärä kasvoi Porissa. Kaupungin kolmessa yhdyskunnassa oli yhteensä noin 5 750 pesää, noin tuhat enemmän kuin vuonna 2025. Porvoossa pesämäärä puolestaan pieneni eniten: siellä laskettiin noin 1 930 pesää, noin 750 vähemmän kuin edellisvuonna.

Merimetso on jatkossa riistalaji

Merimetso siirtyi 1. syyskuuta 2026 luonnonsuojelulailla rauhoitetusta lajista metsästyslain mukaiseksi, vuoden ympäri rauhoitetuksi riistalajiksi. Samalla alkoi niin sanottu suojametsästys: merimetsoja voidaan metsästää yleispoikkeuksen nojalla muun muassa enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä. Merimetson suojametsästys on jatkossa mahdollista 1. elokuuta–28. helmikuuta.

Riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy jatkossa Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskukselle.

Seuranta kertoo kannan muutoksista

Suomen ympäristökeskus on seurannut merimetsokannan kehitystä siitä lähtien, kun laji palasi pesimälinnustoomme 1990-luvulla. Merimetso hävisi Suomesta ja koko Itämeren alueelta 1900-luvun alussa vainon seurauksena. Ensimmäinen uusi pesintä Suomessa todettiin vuonna 1996, jolloin pesiviä pareja oli noin kymmenen. Vuonna 2009 pareja oli jo noin 16 000.

Kanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoliväliin asti ja sen jälkeen hitaammin, kunnes saavutti tähänastisen huippunsa vuonna 2024. Pitkäaikainen seuranta on tuottanut luotettavan tietopohjan merimetsokannan muutosten arviointiin ja lajia koskevaan päätöksentekoon.

Kesän 2026 laskentoihin, yhdyskuntien etsintään ja tarkistuksiin osallistui yli 40 lintuharrastajaa. Suomen ympäristökeskus kiittää kaikkia seurantaan osallistuneita arvokkaasta työstä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Kuvat

Kolme merimetsoa maapesillä kallioisella luodolla Suomenlahdella. Taustalla näkyy merta ja vaalea kallioranta.
Vaikka suurin osa Suomen merimetsoista pesii nykyään puissa, myös maapesintä on yhä yleistä. Kesällä 2026 puissa sijaitsi 63 prosenttia lasketuista pesistä, kun vielä 2019 puupesien osuus oli 27 prosenttia. Kuvassa maassa pesiviä merimetsoja Suomenlahdella.
Kuva: Aleksi Mikola / Suomen ympäristökeskus
Lataa
Merimetsokolonia kallioisella luodolla Suomenlahdella. Kuvassa useita merimetsoja tiheästi rakennetuilla maapesillä.
Merimetsoyhdyskunnan maapesiä Suomenlahdella.
Kuva: Aleksi Mikola / Suomen ympäristökeskus
Lataa
Viivagraafi merimetson pesämääristä Suomessa vuosina 2017–2026. Pesämäärä pysyi vuosina 2017–2022 noin 24 000–26 000 pesän tasolla, kasvoi voimakkaasti vuosina 2023–2024 noin 32 000 pesään ja laski vuoteen 2026 mennessä noin 29 800 pesään.
Merimetson pesämäärä kasvoi vuosina 2023 ja 2024 ja kääntyi sen jälkeen pieneen laskuun. Vuonna 2026 Suomessa laskettiin noin 29 780 pesää.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Lataa
Viivagraafi merimetsokannan vuosittaisesta prosentuaalisesta muutoksesta Suomessa vuosina 2017–2026. Muutos vaihteli lievästä kasvusta ja laskusta voimakkaaseen kasvuun vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2026 kanta pieneni noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Merimetsokannan vuosittainen muutos on vaihdellut 2010-luvun lopulta lähtien. Voimakkainta kasvu oli vuosina 2023–2024, kun taas vuonna 2026 kanta pieneni noin seitsemän prosenttia.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Lataa
Viivagraafi merimetson pesämääristä merialueittain vuosina 2017–2026. Selkämeren pesämäärä kasvoi voimakkaasti ja nousi vuonna 2026 suurimmaksi, noin 12 300 pesään. Suomenlahdella pesämäärä laski noin 10 200 pesään. Saaristomerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä määrät olivat selvästi pienempiä.
Vuonna 2026 Selkämeri nousi suurimmaksi pesimäalueeksi, kun taas Suomenlahdella ja Saaristomerellä pesämäärä pieneni.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kartta merimetson pesien määrästä Suomen rannikkoalueilla vuonna 2026. Pesämäärät on esitetty erikokoisilla ympyröillä. Suurimmat pesämäärät sijoittuvat länsirannikolle Rauman ja Porin seudulle sekä Suomenlahdelle, ja pienempiä pesimäkeskittymiä on eri puolilla rannikkoa Perämerelle asti.
Merimetson pesiä havaittiin vuonna 2026 koko rannikon alueella, mutta suurimmat pesimäkeskittymät olivat länsirannikolla ja Suomenlahdella.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Nostot medialle 14.–18.9.2026: Miten merimetsokanta kehittyi? Jo 91 kuntaa haluaa lisätä kasviproteiinia ruokapalveluissaan, uusi opas kokoaa keinot10.9.2026 13:55:31 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Syken mediaviikko 31.8.–4.9.2026: Uusia ajoneuvoja F-kaasujen vuototarkastusten piiriin | Valokuvakilpailussa etsitään luonnon ja ihmisen hyvinvointia tukevia maisemia27.8.2026 13:45:59 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye