Järvi-Suomen luomutilat avaavat ovensa lähiruokaviikonloppuna

Maitoa, lihaa, vihanneksia, marjoja, hunajaa ja luonnontuotteita

Kaikissa Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun - hankkeen toimintamaakunnissa on lukuisia tiloja, joilta myydään suoramyyntinä kuluttajille luomunautojen ja lampaiden lihaa tuoreena, pakasteena sekä osana jatkojalosteita. Luomulypsykarjojen maito lähtee valtaosaltaan valtakunnallisesti toimivien meijereiden jatkojalostettavaksi. Kaikissa maakunnissa luomutuotteita on saatavilla myös useiden REKO-ryhmien kautta.

Järvi-Suomen maakunnilla omat luomuvalttinsa

Etelä-Savossa luomutuotanto painottuu marjoihin, vihanneksiin, juureksiin ja perunaan. Tuotteista osa myydään paikallisesti ja osa valtakunnalliseen vähittäiskauppaan. Suurimmat luomuvihannestilat tuottavat muun muassa porkkanaa, palsternakkaa, sipulia, purjoa ja keräkaalia. Marjoista eniten kasvatetaan mansikkaa ja vadelmaa. Etelä-Savossa on myös jalostusketju, jossa luomuruisjauho paistuu luomuleiväksi, jota myydään Itä- ja Kaakkois-Suomen vähittäiskaupoissa. 

Pohjois-Savossa on yksi Suomen viidestä luomusianlihatuotantotilasta. Puutarhatuotteista merkittävimmät ovat mansikka, pensasmustikka, mustaherukka ja omena. Avomaavihanneksia, joita viljellään paikallis- ja vähittäiskauppamyynnin mittakaavassa, ovat porkkana, kesäkurpitsa, kaalit ja salaatit sekä tarhaherne. Viljanviljelyn ykköskasvi elintarvikekäyttöön on kaura.

Pohjois-Karjala on luomumansikan ja -herukan viljelyn kärkimaakunta. Lisäksi siellä toimii enemmän luomuhunajantuottajia ja luomukeruutuotteiden kerääjiä kuin missään muussa Suomen maakunnassa.  Pohjois-Karjalassa tuotetulle viljalle on kehitetty tuoteperhe, jossa on myös useita luomuviljatuotteita.

Luomutuotantoa ohjaavat kansainväliset periaatteet

Luomutuotannossa huomioidaan ympäristövaikutusten lisäksi myös eläinten hyvinvointiin, viljelijöiden toimintaedellytyksiin ja ruoantuotannon sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä näkökulmia.

Luomualan kansainvälinen kattojärjestö IFOAM on määritellyt neljä periaatetta, joihin luomutuotanto perustuu: terveys (health), ekologia (ecology), oikeudenmukaisuus (fairness) ja huolenpito (care).

Periaatteista seuraavat luomun tuotantosäännöt, joita luomuun sitoutunut viljelijä noudattaa. Tuotantosääntöjen noudattamista valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla. Näin varmistetaan, että luomutuotteille asetetut vaatimukset täyttyvät.

Suomessa on markkinoitu tarkastuksella varmistettuja luomutuotteita 1950-luvun lopulta alkaen, kun Biodynaaminen yhdistys aloitti Suomessa luomutarkastustoiminnan ja pakkauksiin sai painaa kansainvälisesti käytössä olevan Demeter-tunnuksen.

Pakkausten luomumerkinnät ovat oleellisen tärkeä osa luomuruokaketjua, koska tuotteet eivät ulkoisesti eroa toisistaan mitenkään.

Mistä tuntee luomun?

Kaikissa Euroopan unionin luomuasetuksen mukaisesti viljellyissä, kasvatetuissa ja jatkojalosteiksi valmistetuissa tuotteissa on sama EU:n luomutunnus. Yleisimmin se on vihreä tai mustavalkoinen.

Luomutunnuksen yhteydessä ilmoitetaan alue, jolla yli 95 prosenttia tuotteen maatalousperäisistä raaka-aineista on tuotettu.

• EU:n maataloudesta, kertoo, että raaka-aineet on tuotettu Euroopan unionin alueella.
• Muusta kuin EU:n maataloudesta kertoo, että raaka-aineet on tuotettu EU:n ulkopuolisissa nk. kolmansissa maissa
• EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta voi käyttää, kun raaka-aineita on molemmilta alueilta.

Suomalaisten tuotteiden etiketissä lukee Suomen maataloudesta.

Lähiruokaviikonlopun kohteet löytyvät osoitteesta: https://lahiruokapaiva.fi/tutustu-kohteisiin/?sivu=1

Lisäksi osa tiloista osallistuu Savonlinnan seudun Saimaan satojuhliin:  https://visitsavonlinna.fi/saimaansatojuhlat/

Lisätietoja hankkeen asiantuntijoilta: https://www.proagria.fi/hankkeet/uutta-virtaa-jarvi-suomen-luomuun

Aineisto on tuotettu Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hankkeen työnä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.