Vihreiden Holopainen ja Hopsu: PISA:n hälytyskellot ovat soineet jo pitkään – esittävät työrauhaa luokkahuoneeseen ja jokaiselle oppilaalle sopivasti haastetta

Tänään julkaistut PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisten nuorten oppimistulokset heikentyvät lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

– Huolestuttavinta oppimistulosten laskussa on se, että trendi on jatkunut lähes koko 2000-luvun ajan eikä suunta näytä kääntyvän kohti parempaa. Tukea tarvitsevat yhtä lailla vieraskieliset lapset ja maaseudun pojat eikä hyvätuloisuuskaan näytä suojaavan oppimistulosten laskulta. Nyt viimeistään pitää ottaa vakavasti opetusalan hätähuudot ja pysähtyä tarkastelemaan, mikä tukisi nuorten lukutaitoa, matemaattista ymmärrystä ja parempaa keskittymiskykyä. Myös sinnikkyyden ja kunnianhimon kehittymistä pitää vahvistaa, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu sanoo.

Päättäjillä tulee olla myös rohkeutta kääntää kurssia, jos tehdyt toimet eivät toimi.

– Isoja uudistuksia on tehty liikaa ilman, että on pystytty kunnolla seuraamaan niiden vaikutuksia. Uudistuksissa on kuultu aivan liian vähän ammattitaitoista ja osaavaa opetushenkilökuntaa. Emme voi palata menneisyyteen, mutta epäonnistuneissa ratkaisuissa pitää pystyä peruuttamaan. Esimerkiksi oppimisen liialliseen digitalisaatioon ja koulujen avotilojen ongelmiin on havahduttu vasta viime vuosina, vihreiden kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Mari Holopainen toteaa.

Osaamisen lasku on nyt suurinta hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla, mutta sitä tapahtui myös muissa ryhmissä.

– Lukemiseen ja kännykkärajoituksiin panostetaan nyt entistä enemmän. Tuloksia on mahdollista nähdä lähitulevaisuudessa, kun tätä määrätietoista työtä vahvistetaan, Holopainen linjaa.

Koulutuspolitiikan tulee perustua tietoon ja uudistuksia tulisi ensin kokeilla ennen laajamittaista täytäntöönpanoa. 

– Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu oli esimerkki aidosti lisää tietoa tuottaneesta kokeilusta. Vastaavaa tulisi kokeilla myös peruskoulun puolella. Voisimme rajatusti testata, mikä vaikutus luokkakoolla, fyysisen oppimateriaalin määrällä tai tekoälyn hyödyntämisellä on oppimistuloksiin, Holopainen esittää.

Kun päätöksille olisi parempi tietopohja, koulutus olisi paremmin suojassa koulutuspolitiikan muotivirtauksilta ja opetusalalla olisi nykyistä parempi työrauha.

– Huoli osaamistason laskusta on jaettu, esimerkiksi kemianteollisuuden yritysjohtajat ovat tuoneet tämän esiin. Toivonkin, että koulutuksen rahoitusleikkauksia vastustetaan yhteisvoimin. Viimeksi viime viikon budjettiriihessä hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksista, joka on käytännössä pois koulujen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta, Holopainen jatkaa.

Erityisluokkien saatavuus ja vieraskielisten opetus on turvattava

Hopsu nostaa esiin oppimisen tuen uudistuksen konkreettisena esimerkkinä uudistuksesta, jonka tavoitteet olivat hyvät, mutta toteutus monin osin epäonnistunut. 

– Joissakin kunnissa erityisluokkia on lakkautettu, vaikka niitä ja tukea luvattiin uudistuksen myötä lisää. Tiedämme kuinka tärkeitä erityisluokat ovat kaikkien oppilaiden oppimisen kannalta, sillä ne samaan aikaan lisäävät oppilaiden saamaa tukea ja koko koulun työrauhaa, Hopsu alleviivaa.

Hopsu nostaa esiin myös vieraskielisten oppimistulokset. Vaikka maahanmuuttotaustaisten oppimistulokset heikkenivät vähemmän kuin muun väestön, ovat erot esimerkiksi lukutaidossa verrokkimaita suurempia.

– Nykyinen järjestelmä ei kohtele reilusti suomea tai ruotsia vieraana kielenä puhuvia. Voisiko toimiva ratkaisu olla, että eriytetyn S2-opetuksen kesto olisi nykyistä lyhyempi, mutta vastaavasti oppilaiden saama tuki nykyistä parempaa? Myöskään lahjakkaita oppilaita ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan heillekin on tarjottava riittävästi haastetta, mikä sekin vaatii riittäviä resursseja, Hopsu vaatii.