LUMA-osaamisen lasku on pysäytettävä konkreettisilla päätöksillä

Vuoden 2025 PISA-tuloksissa luonnontieteiden osaaminen ei heikentynyt kolmen vuoden takaisesta tilastollisesti merkittävästi, mutta pidempiaikainen lasku on kuitenkin jyrkkä. Sen lisäksi suomalaisten nuorten lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet selvästi. Lukutaidolla on merkitystä myös luonnontieteiden opiskeluun ja oppimiseen. Osaamisen laskusta puhuttaessa kyse ei ole vain koulutuspolitiikasta, vaan Suomen kilpailukyvystä, osaajien saatavuudesta ja teollisuuden uudistumisesta.

LUMA-osaamisen vahvistaminen ei etene pelkillä tavoitteilla. Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka näkyvät opetuksessa, opettajankoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lasten sekä nuorten arjessa. Hallituksen ja eduskunnan on varmistettava, että LUMA-strategian vaikuttavimmat toimet etenevät nopeasti ja että Suomella on jatkossakin osaajia puhtaan siirtymän, teollisuuden uudistumisen ja kasvun tekijöiksi.

LUMA-strategian toimet on priorisoitava ja toimeenpantava kiireellisesti

Vaikuttavimmat toimet ovat:

• Perustaitojen turvaaminen  

Toimenpide 4. Luonnontieteissä ja matematiikassa osaamisen taso nostetaan 2000-luvun alun tasolle lisäämällä opetuksen ja tuen resursseja niin, että ainakin perustaitojen hallinta varmistetaan kaikille.

Kemianteollisuus ry toteaa, että jokaiselle nuorelle tulee varmistaa vahvat perustaidot. Tarvitsemme myös valtakunnallisia ikäluokkien arviointeja, jotta osaamisen kehitystä voidaan seurata ja johtaa tiedolla.

• Riittävä osaamispohja ammatillisesta koulutuksesta 

Toimenpide 7. Kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä jatkamaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen toteuttamista osana ammatillisia sisältöjä. Ammatillisessa koulutuksessa ylläpidetään opetuksen alakohtaisuutta ja työelämäyhteyttä.

Kemianteollisuus ry vaatii, että erityisesti tekniikan aloilla on varmistettava riittävä määrä matematiikan, luonnontieteiden ja työelämätaitojen opetusta osana YTO-opintoja (ammatillisten perusopintojen yhteiset tutkinnon osat). Valmistuvilla opiskelijoilla on oltava edellytykset pärjätä sekä työelämässä että jatko-opinnoissa. Oppivelvollisilla on myös oltava täydet päivät ja riittävästi lähiopetusta.

• Opettajien täydennyskoulutukseen pysyvä LUMA-painotus 

Toimenpide 11. Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja tekniikan alojen opettajankoulutusta ja opettajankouluttajien osaamista tutkimus- ja tarveperustaisesti.

Kemianteollisuus ry vaatii, että opettajien täydennyskoulutusrahoitukseen tulee kirjata pysyvä painopiste LUMA-osaamisen vahvistamiselle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luokanopettajien, matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen sekä opettajien työelämä- ja ohjausosaamiseen.

• Mahdollistetaan LUMA-harrastus 

Toimenpide 25. Tarjotaan vapaa-ajan tiede- ja teknologiaharrastamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Kiinnitetään huomiota mahdollisuuksien tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen toteutumiseen muun muassa eri sukupuolten ja maahanmuuttajataustaisten osalta.

Kemianteollisuus ry esittää, että LUMA-harrastukset, tiedekerhot ja kilpailutoiminta tulee kytkeä vahvemmin osaksi harrastamisen Suomen mallia. Harrastamisen Suomen malli on taas kytkettävä vahvemmin osaksi koulujen jokapäiväistä toimintaa.

Ammatillisiin perustutkintoihin lisää joustoa

Kemianteollisuus ry toteaa, että perustutkintojen tulee voida joustaa nykyistä paremmin työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Lainsäädännössä on varmistettava mahdollisuus yhdistää tutkintoihin uusia osaamiskokonaisuuksia esimerkiksi akku-, vety- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin.

Tarvitsemme myös tutkintoa pienempiä, työelämän tunnistamia osaamiskokonaisuuksia, joita voi suorittaa työn ohessa. Tarvittaessa tutkinnon laajuuden tulee voida ylittää 180 osaamispistettä.

Alueelliset ammatilliset työelämäfoorumit

Hallitus on esittänyt ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamista valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Kemianteollisuus ry esittää, että lakkautettavien työelämätoimikuntien tilalle perustetaan alueellisia työelämäfoorumeita, jotka kokoavat yhteen koulutuksen järjestäjät sekä työelämän ja yritysten edustajat.

Foorumien tehtävänä olisi vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua, ennakoida teknologisen kehityksen ja tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä edistää oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä. Lisäksi foorumit arvioisivat koulutuksen työelämävastaavuutta ja tukevat koulutustarjonnan vastaavuutta nykyistä paremmin alueiden ja yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin.