Vihreiden Hopsu kiittää ulkoministeriä siirtokuntarajoituksien ajamisesta, mutta pelkää Suomen toimien jäävän auttamattoman riittämättömiksi

Suomi julkaisi yhdessä Iso-Britannian, Kanadan, Tanskan, Ranskan, Islannin, Irlannin, Norjan, Puolan, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin kanssa eilen 8.9.2026 lausunnon, jossa ne ilmoittavat aikovansa asettaa Israelin miehittämän Länsirannan siirtokunnille kaupparajoituksia tai tukevansa niitä Euroopan tasolla.

– On todella hienoa, että ulkoministeri Valtonen on vihdoin ottanut vakavasti tarpeen puuttua voimakkaammin israelilaisten harjoittamaan systemaattiseen siirtokuntaväkivaltaan. Israeliin ei valitettavasti voi vaikuttaa sanoin, vaan tarvitaan juurikin kaupparajoitteiden kaltaisia toimia, jotka vaikuttavat maan talouteen ja kansainvälisiin suhteisiin. Suomi on ollut tässä kysymyksessä hiljaa aivan liian pitkään, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu sanoo.

Koska Suomella ei ole kansallista pakotelainsäädäntöä, ei Suomi voi kuitenkaan asettaa kansallisia rajoituksia Israelin tuonnille. Suomen rooli toimien täytäntöönpanossa jääkin epäselväksi, toisin kuin monilla muilla lausuman allekirjoittaneella valtiolla, jotka ovat tarttuneet toimeen kansallisella tasolla.

– Nyt on epäselvää, mitä lausunto käytännössä Suomelle tarkoittaa, jos Suomi ei voi asettaa kansallisia rajoitteita. Miten Suomi konkreettisesti aikoo edistää rajoitusten etenemistä EU:ssa ja varmistaa, että ne todella tulevat voimaan? Onko tavoitteena avata lainsäädäntöä Suomessa niin, että kansalliset pakotteet olisivat mahdollisia? Hopsu kysyy. 

Yhteislausumassa nostetaan esiin huoli Israelin siirtokuntarakentamisesta sekä kahden valtion mallin edellytysten heikkenemisestä Israelin Länsirannalla harjoittamien toimien vuoksi.

– Lausunnossa Suomi sitoutuu kahden valtion malliin. Onko Suomi vihdoin valmis ottamaan seuraavat loogiset askeleet ja tunnustamaan Palestiinan? Entä olemmeko nyt valmiita ajamaan EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä vai olemmeko yhä vain ”avoimia asialle”? Hopsu kysyy.

Hopsu muistuttaa, että pelkät sanat eivät riitä.

– Olen aidosti iloinen, että Suomi on ulkoministeri Valtosen johdolla liittynyt tähän yhteislausumaan. Pelkään kuitenkin, että Suomen osalta sitoumus jää vain sanahelinäksi. Odotankin mielenkiinnolla niitä konkreettisia toimia, joihin Suomi aikoo tarttua, Hopsu päättää.