Työn ja talouden tutkimus LABORE

Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla

11.9.2026 09:20:07 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.

Kuva: Unsplash.

Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma. Seuraavan hallituskauden aikana tulee luoda pohja yhtenäiselle ja tietoturvalliselle datainfrastruktuurille, jonka avulla palveluista voidaan tehdä sujuvampia ja ennakoivampia.

Nykyisin julkisen hallinnon tieto on alihyödynnetty voimavara. Hajautetut tietovarannot ja korkeat käytön kustannukset hidastavat kehitystä. Tämä on kestämätöntä tilanteessa, jossa julkinen talous kiristyy ja samalla odotetaan tehokkuusloikkaa tekoälyn avulla.

"Tuottavuusloikka ei synny pelkästään tekoälystä vaan kyvystä hyödyntää luotettavaa tietoa nykyistä paremmin. Meillä on kansainvälisesti ainutlaatuiset tietovarannot, mutta niiden täysi arvo jää saavuttamatta, jos tieto on hajallaan eikä sitä voida yhdistää sujuvasti yhteiskunnan tarpeisiin. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä investointeja yhteentoimivaan tietoinfraan ja tiedon hyödyntämisen mahdollistaviin yhteisiin tietorakenteisiin", painottaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. 

Tuottavuusloikan ottamiseksi mukana olevat organisaatiot ehdottavat neljää päälinjaa, joiden mukaisesti tulevina vuosina tulee edetä:

1. Sääntelyä on uudistettava: lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat tietojen joustavamman käytön ja yhdistelyn.

2. Yhteiset ratkaisut: rakennetaan kansallisia data-alustoja ja rajapintoja, jotta tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti.

3. Rahoituksen uudistus: rahoitusmallit on suunnattava kannustamaan tiedon käyttöön ja ylläpitoon.

4. Yhteiset pelisäännöt: otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäiset, EU-tason yhteentoimivuuden huomioivat tietorakenteet ja standardit.

Taustatietoa

Kannanoton taustalla olevat organisaatiot avaavat mielellään asiaa laajemmin.

Tietopolitiikan linjauksia käsitellään myös Kuntamarkkinoilla paneelikeskustelussa ”Tuottavuusloikka tiedon avulla - mitä seuraavalla hallituskaudella tarvitaan?”Ulkoinen linkki. Seminaari pidetään torstaina 17.9. kello 11 Kuntatalolla Helsingissä.

Lisätietoa

Mikko Eräkaski. Johtaja, asiakkuudet, Kansallisarkisto. P. 029 533 7234, etunimi.sukunimi@kansallisarkisto.fi

Elisa Kettunen. Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta, Kuntaliitto. p. 500 372 6789, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi

Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.

Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye