Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
11.9.2026 09:20:07 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.

Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma. Seuraavan hallituskauden aikana tulee luoda pohja yhtenäiselle ja tietoturvalliselle datainfrastruktuurille, jonka avulla palveluista voidaan tehdä sujuvampia ja ennakoivampia.
Nykyisin julkisen hallinnon tieto on alihyödynnetty voimavara. Hajautetut tietovarannot ja korkeat käytön kustannukset hidastavat kehitystä. Tämä on kestämätöntä tilanteessa, jossa julkinen talous kiristyy ja samalla odotetaan tehokkuusloikkaa tekoälyn avulla.
"Tuottavuusloikka ei synny pelkästään tekoälystä vaan kyvystä hyödyntää luotettavaa tietoa nykyistä paremmin. Meillä on kansainvälisesti ainutlaatuiset tietovarannot, mutta niiden täysi arvo jää saavuttamatta, jos tieto on hajallaan eikä sitä voida yhdistää sujuvasti yhteiskunnan tarpeisiin. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä investointeja yhteentoimivaan tietoinfraan ja tiedon hyödyntämisen mahdollistaviin yhteisiin tietorakenteisiin", painottaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.
Tuottavuusloikan ottamiseksi mukana olevat organisaatiot ehdottavat neljää päälinjaa, joiden mukaisesti tulevina vuosina tulee edetä:
1. Sääntelyä on uudistettava: lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat tietojen joustavamman käytön ja yhdistelyn.
2. Yhteiset ratkaisut: rakennetaan kansallisia data-alustoja ja rajapintoja, jotta tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti.
3. Rahoituksen uudistus: rahoitusmallit on suunnattava kannustamaan tiedon käyttöön ja ylläpitoon.
4. Yhteiset pelisäännöt: otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäiset, EU-tason yhteentoimivuuden huomioivat tietorakenteet ja standardit.
Taustatietoa
Kannanoton taustalla olevat organisaatiot avaavat mielellään asiaa laajemmin.
Tietopolitiikan linjauksia käsitellään myös Kuntamarkkinoilla paneelikeskustelussa ”Tuottavuusloikka tiedon avulla - mitä seuraavalla hallituskaudella tarvitaan?”Ulkoinen linkki. Seminaari pidetään torstaina 17.9. kello 11 Kuntatalolla Helsingissä.
Lisätietoa
Mikko Eräkaski. Johtaja, asiakkuudet, Kansallisarkisto. P. 029 533 7234, etunimi.sukunimi@kansallisarkisto.fi
Elisa Kettunen. Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta, Kuntaliitto. p. 500 372 6789, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?15.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Talous & Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet9.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?
Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua8.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.
Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna7.10.2026 07:35:01 EEST | Tiedote
Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme