Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa

Embargo 15.9.2026 klo 8.30.

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta.  Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 1.-7.9.2026 ja siihen vastasi 208 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa. 

Talousjohtajat arvioivat kyselyssä talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Lisäksi kyselyssä arvioitiin veroprosentin korotuspainetta, sopeutustoimien tarvetta sekä taloudellisen liikkumavaran kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana.

Talousodotukset heikkenevät voimakkaimmin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa 

Arviot kuntien talouden nykytilasta ovat syksyisin toteutettujen Talousbarometrien mukaan vakiintuneet keskiarvon 3,4 tuntumaan. Melko hyväksi taloutensa tilan arvioivien vastaajien osuus nousi kuitenkin aikaisemmista kyselyistä. Talousjohtajista peräti 65 prosenttia arvioi nykytilanteen keskiarvon tuntumaan (melko huonoksi tai melko hyväksi) 

-Talouden nykytilanne koetaan nyt hyvin tasaisena eri suuruisissa kuntakokoluokissa, mutta tunnelmat vaihtelevat alueellisesti. Tunnelmia heiluttavat ainakin nuorten ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen, kohonnut työttömyys sekä isot investoinnit, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohtiin, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio

Talousjohtajien arviot talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua synkkenevät hieman nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysyvät haastavista ajoista huolimatta kuitenkin kohtuullisella tasolla.  Talousodotusten keskiarvo on nyt 3,05, kun keväällä se oli 3,10. Kuntien talousjohtajien vastaukset eriytyvät edelleen kumpaankin ääripäähän.

Eniten talouden näkymien odotetaan heikkenevän 5 000–20 000 asukkaan kunnissa. Sen sijaan suurissa kaupungeissa talouden näkymien ennakoidaan pysyvän melko hyvänä myös 12 kuukauden kuluttua.

- Suurten kaupunkien tunnelmat vahvistuivat edellisestä kyselystä. Ainakin joiltakin osin vastauksia selittää viime kuukausina käynnistetyt voimakkaat talouden tasapainotusohjelmat. Vetoapua ei ole tullut kansantalouden piristyneistä kasvuluvuista, sillä kuntien talouskehitys on ollut alkuvuonna heikkoa, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Taloustunnelmat vaihtelevat alueellisesti paljon. Talouden nykytilan arviot vaihtelevat kyselyn mukaan 2,0–4,0 välillä. Heikoimmaksi nykytilanne koetaan Kymenlaaksossa, vahvimmaksi ylsi jälleen Keski-Pohjanmaa.

Arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden päähän, näyttäytyy kuntatalouden tila Keski-Pohjanmaalla vahvimmalta vastaajien arvioiden mukaan. Sen sijaan Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa näkymät vuoden päähän olivat talousjohtajien vastausten mukaan heikoimmat.

Kuntien taloudellinen liikkumavara jatkaa pienenemistään tulevina vuosina 

Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintäänkin kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä kyselyn mukaan 70 kunnassa.  

Kyselyssä tiedusteltiin myös talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosenttiin kohdistuvasta korotuspaineesta. Yli 40 % vastanneista arvioi, että veroprosentin muutospainetta on vähintään 0,2 prosenttiyksikköä. Vastaajista vajaa 10 % koki, että korotuspaine voi olla jopa 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikkein eniten korotuspainetta oli kyselyn mukaan 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Minna Punakallion mukaan kyselyn tuloksista ei voi päätellä yksiselitteisesti sitä, kuinka monessa kunnassa tai kaupungissa korotetaan ensi vuodelle kunnallisveroprosenttia. Kuntien sopeutus- ja veronkorotuspaineista lopulta vain osa päätyy veronkorotuspäätökseksi. Vastaukset kertovat kuitenkin talouspaineiden selvästä kasvusta kuntien talousarviotyössä.

Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Noin 80 prosenttia vastaajista arvioi, että taloudellinen liikkumavara jatkaa pienenemistään myös tulevien vuosien aikana. Taloudellinen liikkumavara nähdään vahvimmaksi suurimmissa kaupungeissa.

Lisätiedot:

pääekonomisti Minna Punakallio, puh. 040 751 5175
kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. 050 592 8986

Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri?

Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa.