Teoreetikko, humanisti ja maailmankansalainen – Juhani Pallasmaa täyttää 90 vuotta

Yli sata kirjaa ja tuhansia esseitä julkaissut Juhani Pallasmaa on haastanut kirjoituksissaan rationalistisen arkkitehtuurikäsityksen ja kääntänyt katseen ihmisen kokemukseen, aisteihin ja kehollisuuteen.

”Juhani Pallasmaan merkityksestä kertoo paljon se, että hänet mainitaan ensimmäisten joukossa lähes aina, kun kansainvälisissä arkkitehtuuritapahtumissa kertoo olevansa Suomesta. Hänen punnitut kirjoituksensa sekä toiminta opetus- ja arviointitehtävissä ovat haastaneet ja avanneet arkkitehtuurin näkemistä yli rajojen”, SAFAn puheenjohtaja Asko Takala sanoo.

Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) kutsui vuonna 2009 Juhani Pallasmaan kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys myönnetään henkilölle, joka on edistänyt arkkitehtuurin ja liiton tavoitteita poikkeuksellisella tavalla sekä vahvistanut suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälistä näkyvyyttä.

Pallasmaan tunnetuimpia teoksia ovat kansainväliseksi arkkitehtuuriteorian klassikoksi noussut The Eyes of the Skin (1996), The Thinking Hand (2009) ja The Embodied Image (2011). Kunniatohtorin arvonimi hänelle on myönnetty seitsemän eri maan yliopistoista.

Ajattelu on ulottunut myös kulttuurin, taiteen teorian ja fenomenologian aloille – ja jopa muihin lajeihin: teoksessa Eläinten arkkitehtuuri – Animal Architecture esitellään eläinten ja hyönteisten kiehtovaa rakennustaidetta. Kirja sai alkunsa samannimisestä näyttelystä Suomen rakennustaiteen museossa vuonna 1995.

Kansainvälisten virtausten tulkki

“Oman sukupolveni ajatteluun Pallasmaa jätti pysyvän jäljen toimiessaan 1990-luvulla Otaniemen arkkitehtiosaston professorina. Karismaattinen Pallasmaa toi varsin pragmaattiseen arkkitehtikoulutukseen tuulahduksia arkkitehtuuriteorian, filosofian ja nykytaiteen kansainvälisistä virtauksista”, Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa kertoo.

Arkkitehtien ammattikunnalle merkittäviä ovat Pallasmaan Arkkitehti-lehteen kirjoittamat kymmenet artikkelit, esseet, arviot ja puheenvuorot. Ensimmäinen kirjoitus – asemakaavaopin harjoitustyönä tehty teoreettinen malli Helsingin seudun kaupunkirakenteeksi – julkaistiin vuonna 1965.

Suunnittelija, näyttelyarkkitehti, professori

Pallasmaa on yhdistänyt läpi uransa teoreettisen ajattelun käytännön suunnittelutyöhön. Hänen merkittävimpiä suunnittelutöitään ovat muun muassa Helsingin Kauppahallin saneeraus, Rovaniemen taidemuseo, Suomen Ranskan-instituutin muutostyöt (1990, yhteistyössä Roland Schweitzerin kanssa), Aleksi 15:n pihasaneeraus Helsingin ydinkeskustassa sekä Ruoholahden kanavan ympäristösuunnitelma. Palkittu Siida-museo (1998) syntyi kahdeksan vuoden tiiviistä yhteistyöstä tutkijoiden ja saamelaisyhteisön kanssa.

Urallaan Pallasmaa on toiminut muun muassa Taideteollisen korkeakoulun rehtorina, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina, Suomen Rakennustaiteen museon johtajana sekä vierailevana professorina ja tutkijana ulkomailla. Näyttelyarkkitehtina hän vastasi vuoden 1992 Sevillan maailmannäyttelyn Suomen paviljongin näyttelysuunnitelmasta. Hän toimi arvostetun Pritzker-palkinnon tuomaristossa vuosina 2008–2014.