Rasismia ja kiusaamista ei saa hyväksyä missään muodossa

Lapsiasiavaltuutetun tapaamat lapset ovat tehneet suositukset päättäjille siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten oikeudet voisivat toteutua Suomessa paremmin. Lapset korostavat tavallista ja turvallista arkea. Siihen pääsemiseksi Suomessa ei saa hyväksyä kiusaamista eikä rasismia missään muodossa, ”ei edes läpällä”. Aikuisten tulisi puuttua kiusaamiseen enemmän ja konkreettisemmin, kysyä kuulumisia ja varmistaa, että jokaisella lapsella on luotettava aikuinen, jolle voi kertoa huolistaan.

Lapsiasiavaltuutettu kokosi tamperelaisista maahanmuuttajataustaisista lapsista Nuoret neuvonantajat -tiimin, joka kokoontui neljä kertaa. Maahanmuuttajataustaisten lasten näkemysten mukaan tavallinen ja turvallinen arki muodostuu kavereista, läheisistä, koulusta ja harrastuksista. Lapset pitivät tärkeänä, että jokainen lapsi tuntee kuuluvansa joukkoon esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa. Kaikkien lasten tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla tai näyttää samalta, mutta kaikki tulee silti ottaa mukaan. Nuoret neuvonantajat -tiimiin osallistunut lapsi kuvasi tilannetta, jossa maahanmuuttajataustaisella lapsella on hyvä olla:

– Sitä ei nolota oma kansallisuus ja ei kohtaa rasismia, ei koe kiusaamista, ei katsota eri tavalla, häntä kohdellaan samalla tavalla, häntä ei syrjitä, saa kavereita, tuntuu turvalliselta, saa tukea muilta, ja häntä kunnioitetaan.

Rasismi haastaa tavallista ja turvallista arkea

Tavallista ja turvallista arkea haastavat lasten mukaan kiusaaminen, syrjintä ja rasismi. Rasismi koettiin laajaksi ja konkreettiseksi ongelmaksi, jota on kaikkialla. Rasismi liittyy useimmiten taustaan, kieleen tai ulkonäköön. Lasten mukaan rasismi ja syrjintä voivat johtaa häpeään, pelkoon tai käyttäytymisen muuttamiseen, kuten siihen, että ei uskalla ilmaista itseään tai pukeutua tietyllä tavalla. Rasismiin puuttuminen on lasten mielestä vaikeaa ja jotkut lapset olivatkin tulleet siihen tulokseen, että sitä täytyy vaan sietää:

– Rasismiin ei mitenkään pystyis puuttuu, koska rasismia on kaikkialla, ja se on tosi vaikeeta puuttuu, silleen pitää vaan kestää. Pitää vaan ottaa kaikki mukaan. Ja opettaa, että kaikki ovat ihmisiä vaan.

Koulutusta, puuttumista ja tukea lisättävä

Lasten mielestä lapsia ja aikuisia tulee kasvattaa ja kouluttaa ihmisten tasa-arvoiseen ja kunnioittavaan kohteluun. Tietoa erilaisista kulttuureista pitää lisätä ja ehkäistä väärän tiedon levittämistä eri kulttuureista. Tiimiin osallistunut lapsi ideoi keinoja lisätä oikeaa tietoa eri kulttuureista:

– Vois esittää omasta maasta tai kulttuurista jonku esitelmän tai jos on kirjotettu jossain, vois esittää kaikille, ja ne tietäis sen totuuden, et minkälainen se oikeesti on, se kulttuuri. Ja sit kaikki sais tietää myös erilaisista kulttuureista ja et se ois oikeesti kaunis eikä niin outo.

Rasismia ja kiusaamista ei saa hyväksyä missään muodossa, ”ei edes läpällä”. Lasten mielestä aikuisten tulisi puuttua rasismiin, kiusaamiseen ja syrjintään enemmän ja konkreettisemmin sekä auttaa kiusaamisen tai rasismin kohteeksi joutuneita. Lapsilta tulisi kysyä kuulumisia ja varmistaa, että jokaisella lapsella on sellainen luotettava henkilö, jolle voi kertoa huolistaan.

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea vaatii Suomea ehkäisemään rasistista häirintää ja kiusaamista

Lapsiasiavaltuutettu antoi kesällä lausunnon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle (CERD-komitea). Lausunnossa hyödynnettiin maahanmuuttajataustaisten lasten tiimin tekemiä suosituksia.

– Yhteiskuntamme syrjintää ja rasismia normalisoiva ilmapiiri näkyy valitettavasti myös lasten kasvuympäristöissä, kuten tapaamamme lapset kertovat. Lasten esiin nostamat huolet rasismista ja siihen puuttumisesta näkyivät myös CERD-komitean Suomelle antamissa päätelmissä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Komitea vaatii Suomea ehkäisemään rasistista kiusaamista ja häirintää kouluissa sekä puuttumaan niihin tehokkaasti.

– Lasten huoli siitä, että rasismia on kaikkialla, ei ole turha. Lasten suositukset ovat nyt todella ajankohtaisia, ja suosittelen kaikkia, etenkin päättäjiä, tutustumaan niihin, Pekkarinen korostaa.  

Lapsiasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on tavata lapsia ja nuoria ja välittää heiltä saamiaan tietoja muun muassa päättäjille ja lasten kanssa työskenteleville. Osana lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -toimintaa kootaan tiimejä erityisesti jollain tapaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kanssa. Tiimiä tavataan useamman kerran, ja keskustelu keskittyy lasten esille nostamiin asioihin. Keväällä 2026 tiimiin osallistui 11 tamperelaisen alakoulun 5. ja 6. luokan oppilasta, ja tiimi kokoontui neljä kertaa.

*******

Barnen som barnombudsmannen träffat har gett rekommendationer till beslutsfattarna om hur rättigheterna för barn med invandrarbakgrund kunde tillgodoses bättre i Finland. Barnen betonar en vanlig och trygg vardag. För att uppnå detta får man i Finland inte acceptera mobbning eller rasism i någon form, "inte ens som skämt". De vuxna borde ingripa mer och mer konkret i mobbning, fråga hur det går till och säkerställa att varje barn har en pålitlig vuxen som man kan berätta för om sina bekymmer.

Barnombudsmannen samlade ett team av Unga rådgivare bestående av barn med invandrarbakgrund från Tammerfors. Teamet sammanträdde fyra gånger. Enligt teamet, en vanlig och trygg vardag för barn med invandrarbakgrund består av kompisar, anhöriga, skola och hobbyer. Barnen ansåg att det är viktigt att varje barn får höra till en grupp, till exempel i skolan eller i hobbyer. Alla barn ska bemöta varandra på ett respektfullt och jämlikt sätt. Alla behöver inte agera på samma sätt eller se likadana ut, men alla ska trots det tas med. Barnet som deltog i Unga rådgivare-teamet beskrev en situation där ett barn med invandrarbakgrund mår bra:

– Hen skäms inte över sin egen nationalitet och möter inte rasism, upplever inte mobbning, betraktas inte på olika sätt, behandlas på samma sätt, diskrimineras inte, får kompisar, känner sig trygg, får stöd av andra och respekteras.

Rasism utmanar en vanlig och trygg vardag

En vanlig och trygg vardag utmanas av mobbning, diskriminering och rasism enligt barnen. Rasismen upplevdes som ett omfattande och konkret problem som existerar överallt. Rasism har oftast att göra med bakgrund, språk eller utseende. Enligt barnen kan rasism och diskriminering leda till skam, rädsla eller förändrat beteende, såsom att man inte vågar uttrycka sig eller klä sig på ett visst sätt. Barnen tycker att det är svårt att ingripa i rasism och vissa barn hade kommit fram till att det bara måste tolereras:

– Man skulle inte på något sätt kunna ingripa i rasism, eftersom rasism finns överallt och det är väldigt svårt att ingripa, det måste man bara stå ut med. Man måste bara ta alla med. Och lära ut att alla är människor.

Utbildning, ingripande och stöd bör ökas

Barnen anser att barn och vuxna ska fostras och utbildas till ett jämlikt och respektfullt bemötande av människor. Man måste öka kunskapen om olika kulturer och förebygga att felaktig information sprids om olika kulturer. Ett barn som deltog i teamet kom med idéer om hur man kan öka korrekt kunskap om olika kulturer:

– Man skulle kunna hålla ett föredrag om sitt eget land eller sin egen kultur, eller om man har skrivit det någonstans, för alla, och då skulle de veta sanningen om hur det egentligen är, i den kulturen. Och då skulle alla också få veta om olika kulturer och att det verkligen är vackert och inte så konstigt.

Rasism och mobbning får inte accepteras i någon form, ”inte ens på skämt”. Barnen anser att vuxna borde ingripa mer och mer konkret i rasism, mobbning och diskriminering samt hjälpa dem som utsatts för mobbning eller rasism. Man bör fråga barnen hur de har det och säkerställa att varje barn har en pålitlig person som man kan berätta sina bekymmer för.

FN:s kommitté mot rasdiskriminering kräver att Finland förebygger rasistiska trakasserier och mobbning

Barnombudsmannen gav i somras ett utlåtande till FN:s kommitté för avskaffande av rasdiskriminering (CERD-kommittén). I utlåtandet utnyttjades rekommendationerna av teamet för barn med invandrarbakgrund.

– En atmosfär som normaliserar diskriminering och rasism i vårt samhälle syns tyvärr också i barnens uppväxtmiljöer, det berättar de barn vi träffat. Barnens oro över rasismen och ingripandet i den syntes också i CERD-kommitténs slutsatser till Finland, berättar barnombudsman Elina Pekkarinen.

Kommittén kräver att Finland förebygger rasistisk mobbning och trakasserier i skolorna samt ingriper effektivt i dem.

– Barnens oro över att rasism finns överallt är inte obefogad. Barnens rekommendationer är nu mycket aktuella och jag rekommenderar att alla, i synnerhet beslutsfattarna, bekantar sig med dem, betonar Pekkarinen. 

Barnombudsmannens lagstadgade uppgift är att träffa barn och unga och förmedla information från dem till bland annat beslutsfattare och personer som arbetar med barn. Inom barnombudsmannens Unga rådgivare verksamhet bildas team med barn och unga som på olika sätt befinner sig i en utsatt situation. Man träffat teamet flera gånger och diskussionen fokuserar på sådant som barnen lyft fram. Våren 2026 deltog 11 elever i årskurs 5 och 6 i en lågstadieskola i Tammerfors i teamet. Teamet sammanträdde fyra gånger.