Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen varmistaisi Suomen hyvinvointia

World Giving -raportin mukaan suomalaiset lahjoittavat ennen kaikkea, koska he kokevat lahjoittamisen velvollisuudekseen, ja koska he välittävät lahjoituskohteesta ja haluavat saada aikaan muutosta. Suomalaisten halu auttaa on vahvaa, vaikka lahjoitusaktiivisuus jää jälkeen eurooppalaisista ja kansainvälisestä tasosta.

Verokannuste edistäisi lahjoituskulttuuria ja Suomen hyvinvointia 

Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen etenee lähipäivinä eduskuntakäsittelyyn. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Valan kyselyn mukaan noin kolmannes suomalaisista lisäisi lahjoittamistaan, jos lahjoitukset olisivat verovähennyskelpoisia. 

”Järjestöjen julkisen rahoituksen kutistuessa on viimeinen hetki varmistaa uusia rahoituskanavia ja kannusteita mahdollistamaan Suomen hyvinvointia. Lahjoitusvähennyksen laajentaminen ei yksin ratkaise järjestörahoitusta. Se kertoo kuitenkin siitä, haluaako Suomi aidosti rakentaa lahjoittamisen yhteiskuntaa ja mahdollistaa uusia rahoituslähteitä sinne, missä esimerkiksi ennaltaehkäisevää työtä tehdään”, sanoo VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski. 

Lahjoitukset mahdollistavat konkreettista hyvinvointia rakentavaa työtä Suomessa. Lahjoittajien tuella on mahdollistettu 110 000 käytyä keskustelua MIELI Kriisipuhelimessa ja Pelastakaa Lapset on auttanut tuhansia lapsia saamaan ruoka-apua ja harrastustukea.

”Uudistus mahdollistaisi kansalaisten lisäksi yrityksille laajemman lahjoitusten vähentämisen verotuksessa. Järjestöjen tekemällä ennaltaehkäisevällä työllä on merkitystä myös yritysten työntekijöiden hyvinvoinnille ja työkyvylle. Esimerkiksi liikuntajärjestöillä on merkittävä rooli, koska tutkimuksissa on arvioitu, että liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja vuodessa”, muistuttaa Tornikoski. 

Miljoona norjalaista lahjoittaa verovähennyksen kannustama

VaLa kehottaa päättäjiä ottamaan mallia muista maista. Norjassa lahjoitusten verovähennys on ollut voimassa 1990-luvun lopulta alkaen. Nykyään lähes miljoona norjalaista saa lahjoituksistaan verovähennyksen.  

”Norjassa lahjoitusten verovähennys kannustaa ihmisiä lahjoittamaan, ja se on vakiintunut yhteiskuntaamme. Keskeinen viestini Suomelle on, että julkista rahoitusta ja yksityistä lahjoittamista ei pidä nähdä toistensa vaihtoehtoina. Ne täydentävät toisiaan ja mahdollistavat järjestöjen tärkeän työn jatkumisen’’, kertoo Fundraising Norgen pääsihteeri Siri Nodlund.

Mitä lahjoitusten verovähennys tarkoittaa? 

Vuoden 2027 alusta lahjoitusten verovähennystä on tarkoitus laajentaa tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä ja -toimintaa, liikuntaa, urheilua sekä lasten asemaa tukeviin tai edistäviin tarkoituksiin. Lisäksi vähennys laajennetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.

Yksityishenkilö voisi vähentää verostaan 30 prosenttia vähintään 500 euron ja enintään 5 000 euron suuruisesta vähennyskelpoisesta yhdistyksille ja säätiöille tehtävistä rahalahjoituksista vuosittain. 
Yritykset voisivat hyötyä tulosta tehtävästä vähennyksestä yhteisöverokannan verran 850 - 50 000 euron rahalahjoituksistaan vähennyskelpoisille yhdistyksille ja säätiöille.

Norjassa verovähennyksen edellytyksenä on vähintään 500 NOK:n (n. 45 euroa) rahalahjoitus ja enimmäismäärä on tällä hetkellä 25 000 NOK (n. 2 300 euroa) vuodessa. Verovähennyskelpoisina lahjoituskohteina on yli 500 järjestöä.

Lisätietoja:

World Giving Report -lahjoittajatutkimus julkaistiin kesäkuussa 2026. Charities Aid Foundationin (CAF) toteuttamaan maailman johtavaan lahjoittajatutkimukseen vastasi yli 60 000 ihmistä 105 eri maasta. 

Taloustutkimus toteutti Hyväntekeväisyys 2026 -tutkimuksen tammi-helmikuussa 2026. Siihen vastasi noin 4000 yli 15-vuotiasta suomalaista. Odyssey toteutti lahjoittajatutkimuksen tammikuussa 2026 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Siihen vastasi noin 1000 yli 18-vuotiasta kustakin maasta.