Tuore tutkimus: etätyö ei ole kynnyskysymys hakijoille – näiltä aloilta löytyy eniten etätyöpaikkoja

• Duunitorilla on julkaistu tänä vuonna noin 220 000 työpaikkailmoitusta.

• Niistä noin 24 000 ilmoitusta eli 11 prosenttia sisälsi mahdollisuuden kokoaikaiseen tai osittaiseen etätyöhön. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin.

• Avoimia työpaikkoja on enemmän kuin ilmoituksia, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä.

”Todellisuudessa etätyö voi olla mahdollista useammassakin työpaikassa. Moni työnantaja ei kerro etä- tai hybridityöstä selkeästi työpaikkailmoituksissa, vaikka kyseessä on hakijoille tärkeä tieto”, kommentoi Duunitorin rekrytointitutkimuksista vastaava työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.

Lähityö ei karkota tietotyöläistä

Duunitorin ja Taloustutkimuksen tuoreen Työnhaku Suomessa -tutkimuksen mukaan etätyö ei ole ratkaiseva kriteeri työpaikkaa harkitessa. Suurin osa (78 %) olisi valmis hakemaan täyttä lähityötä – ainakin, jos työ on muuten riittävän houkutteleva.

• Tietotyötä tekevistä 45 prosenttia hakisi kiinnostavaa tehtävää, vaikka se edellyttäisi viisipäiväistä lähityötä.

• Lisäksi 33 prosenttia tietotyöntekijöistä harkitsisi pelkkää lähityötä, jos palkka tai muut edut olisivat erityisen houkuttelevat.

• Vain viidennes (20 %) tietotyöntekijöistä sanoo, ettei suostuisi sataprosenttiseen lähityöhön.

”Osaajat arvostavat etätyömahdollisuutta, mutta useimmille se ei ole ehdoton vaatimus. Ihmiset katsovat työpaikkaa kokonaisuutena: työn sisältöä, palkkaa, joustavuutta, työaikaa ja tietysti myös sitä, missä työtä tehdään. Etätyö on yksi osa tätä pakettia”, Hyrkäs sanoo.

Hän yllättyi siitä, miten vähän etätyö painoi harkinnassa.

”Etätyö ei olekaan useimmille kynnyskysymys. Se on tärkeä etu, mutta sen puuttumisella on myös hinta, jota voi kompensoida riittävän kiinnostavalla työllä, houkuttelevalla palkalla tai muilla eduilla.”

Sama ilmiö näkyy työajassa. 47 prosenttia täyttä työviikkoa tekevistä vastaajista hyväksyisi vähintään 10 prosentin palkanalennuksen, jos voisi tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Lisäksi joustavat työajat ja mahdollisuus irrottautua työstä vapaa-ajalla nousivat tutkimuksessa toiseksi vahvimmaksi merkiksi siitä, että työnantaja välittää henkilöstöstä. Vain oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu painaa enemmän.

Hyrkäs nostaa esiin, että julkisesta etätyödebatista piirtyy usein todellisuutta mustavalkoisempi kuva asenteista.

”Otsikoissa ja sosiaalisessa mediassa vastakkain ovat usein työntekijät, jotka haluavat pysyä etänä, ja työnantajat, jotka haluavat kaikki takaisin toimistolle. Tutkimustuloksissamme ei näy tällaista jakolinjaa. Suurin osa ihmisistä punnitsee etätyötä käytännöllisesti suhteessa työn muihin ominaisuuksiin. Vastakkainasettelu elää vahvemmin julkisessa keskustelussa kuin ihmisten todellisissa valinnoissa.”

Johto näkee etätyön vahvuutena ja uhkana

Työnantajat näkevät etätyössä myös haittoja. Duunitorin aiemmin tänä vuonna tekemän rekrytointitutkimuksen mukaan 43 prosenttia työnantajien edustajista arvioi organisaationsa ylimmän johdon näkevän etätyössä kielteisiä puolia.

Näin vastaajat kuvasivat johdon asenteita:

1. Näkee vahvuutena ja vetovoimatekijänä: 27 %

2. Näkee heikentävän yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä: 23 %

3. Näkee pahana, johon on pakko sopeutua: 14 %

4. Näkemykset jakautuvat tai jäävät epäselviksi: 13 %

5. Näkee kehittämisen ja innovoinnin esteenä: 6 %

”Suurin yksittäinen huoli liittyy yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön. Keskustelu palautuu inhimilliseen kysymykseen: miten yhdessä työskentely toimii, jos kohtaamisia on vähemmän?” Hyrkäs sanoo.

Hän toivoo, että osaajat ymmärtäisivät myös työnantajien näkökulmia.

”Etätyö aiheuttaa organisaatiolle ongelmia, joita yksittäinen työntekijä ei aina huomaa. Spontaani viestintä ihmisten ja tiimien välillä supistuu, kun satunnaiset kohtaamiset vähenevät. Etätyö on myös lisännyt tietotulvaa ja palavereja, joiden määrä kuormittaa monia. Asioista, joista ennen juteltiin toimistolla myös ohimennen, täytyy nyt kirjoittaa viestejä ja pitää kokouksia.”

”Moni miettii etätyötä minä-lähtöisesti, mutta kannattaisi ajatella myös koko työyhteisöä ja muita. Esimerkiksi nuoremmat osaajat voivat kaivata konkareita useammin kohtaamisia, jotka tukevat oppimista.”

Näillä aloilla on eniten avoimia etätyöpaikkoja

Duunitorilla julkaistiin tammikuusta syyskuun puoliväliin suhteessa eniten etä- tai hybridityömahdollisuuden sisältäviä työpaikkailmoituksia näillä toimialoilla:

1. Lakiala: 60 % kaikista alan ilmoituksista

2. Taloushallinto ja pankkiala: 53 %

3. Tieto- ja tietoliikennetekniikka: 45 %

4. Markkinointi, mainonta, media ja viestintä: 41 %

5. Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 38 %

Jos katsotaan ilmoitusten absoluuttisia määriä, eniten etä- ja hybridityöpaikkoja oli tarjolla tieto- ja tietoliikennetekniikassa, teollisuudessa ja teknologiassa sekä myynnin ja kaupan alalla.

Näillä aloilla on vähiten etätöitä tarjolla

Osalla toimialoista etä- tai hybridityö jää lähes olemattomaksi. Vähiten sitä tarjottiin näillä aloilla:

1. Siivous, puhtaanapito ja jätehuolto: 0,1 % kaikista alan ilmoituksista

2. Ravintola- ja matkailuala: 0,2 %

3. Kuljetus, logistiikka ja liikenne: 0,9 %

4. Hyvinvointi- ja henkilöpalvelut: 1,2 %

5. Asennus, huolto ja kunnossapito: 3,3 %

Molemmilla listoilla on mukana vain ne toimialat, joilla julkaistiin ajanjaksolla vähintään 1 000 työpaikkailmoitusta.

”Etätyökeskustelussa unohtuu usein, että on lukuisia tehtäviä, joissa etätyö ei ole mahdollista. Lisäksi on lopulta aika harvinaista, että työtä voi tehdä sataprosenttisesti etänä”, Hyrkäs sanoo.

Etätyöstä kannattaa kertoa hakijoille

”Etä- tai hybridityön mahdollisuus on palkan lisäksi yksi tärkeimpiä asioita, joita työnantaja voi kertoa, jos työ onnistuu etänä. Etätyömahdollisuus viestii konkreettisella tavalla joustavuudesta, luottamuksesta ja moderneista työtavoista sekä kasvattaa melkein poikkeuksetta työstä kiinnostuvien ihmisten joukkoa”, Hyrkäs kertoo.

”Harmillista on, jos työnhakijoille lupaa yhtä ja sitten peruuttaa lupauksista. Ennen kuin lähtee huutelemaan kylille, kannattaa määritellä organisaation etätyölinjaukset harkitusti.”

Hyrkäs muistuttaa, että lähityötä edellyttävä tehtävä ei automaattisesti karkota hakijoita.

”Lähityö ei itsessään tee työpaikasta epähoukuttelevaa. Mutta osalle hakijoista syntyy siitä odotus, että työnantaja tarjoaa jotain vastineeksi – palkkaa, joustoa työajoissa tai jotain muuta konkreettista.”

Kaipaatko lisätietoa?

Lue koko Työnhaku Suomessa -tutkimusraportti.

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Työnhaku Suomessa -tutkimus on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa 3.7.–12.8.2026 Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen 2026 työnantajille suunnattu kysely toteutettiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin kyselylinkin kautta 12.1.–13.2.2026. Vastaajia oli yhteensä 360. Vastaajat edustivat rekrytointia, henkilöstöjohtoa, liiketoimintajohtoa, viestintää ja rekrytointiin osallistuvia esihenkilöitä.