Kenen ehdoilla kuntia rakennetaan? Yhdyskuntakehittämislaki tarvitsee vahvemman maanomistajanäkökulman

Yhdyskuntakehittämislaissa säädettäisiin kuntien maapolitiikasta ja kaavojen toteuttamisesta sekä niihin liittyvistä lunastus- ja korvaussäännöksistä. Merkittäviä uudistuksia ovat kuntien maapolitiikan ennakoitavuuden lisääminen ja katualueen ilmaisluovutusvelvollisuuden poistaminen. Sen sijaan yhdyskuntarakentamisen lunastus- ja korvaussääntely säilyisi pääosin ennallaan. 

Lakiesitys jättää kunnille liian laajan harkintavallan maapolitiikassa ja lunastusten viimesijaisuuden arvioinnissa, mikä aiheuttaa maanomistajille epävarmuutta ja turvattomuutta. MTK:n näkemyksen mukaan kaavojen sujuvaa toteuttamista edistetään kuntien kaavoitus- ja rakentamismonopolin ehdoilla maanomistajien omaisuudensuojan kustannuksella. 

– Pakkolunastus ei voi olla mahdollista tilanteissa, joissa hanke voidaan toteuttaa olennaisilta osin samanlaisena ilman pakkolunastusta. Lakimuutoksenkin jälkeen tämä on mahdollista ja ristiriidassa omaisuudensuojan kanssa, MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen kommentoi. 

Kuntien maapolitiikan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen oli yksi lakiesityksen keskeisimmistä kohdista. MTK:n mukaan suunta on tervetullut, mutta maanomistajan näkökulmasta kunnan maapoliittisessa ohjelmassa määriteltävät tavoitteet ja periaatteet uhkaavat kuitenkin jäädä liian yleispiirteisiksi. 

Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa kunnan olisi pitänyt kertoa maapoliittisessa ohjelmassaan myös, millä perusteilla se käyttää eri maapoliittisia keinoja. Tämä vaatimus on kuitenkin poistettu eduskunnalle toimitetusta lakiesityksestä. MTK pitää huolestuttavana sitä, ettei kunnan tarvitsisi jatkossa kertoa esimerkiksi, missä tilanteissa se voi turvautua lunastukseen. 

Esimerkkejä kunnan maapolitiikan väärinkäytöstä löytyy lähihistoriasta valitettavan paljon. Esimerkkinä kuntien maapolitiikan ongelmista MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri nostaa esiin vantaalaisen Saraksen tilan tapauksen, jossa Vantaan kaupunki pakkolunasti yksityisiä maita selvästi alle markkinahinnan. Asia eteni lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsittelyyn. 

– Kunnat ja kaupungit ovat käyttäneet maapoliittista valtaansa väärin aiemminkin. Maanomistajien näkökulmasta mikään ei anna varmuutta siitä, ettei näin tapahtuisi myös jatkossa, jos lakiin ei tehdä riittävän suuria muutoksia, Kristeri korostaa.