Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi
18.9.2026 08:30:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Elokuun mittaukset täydentävät Itämeren pitkäaikaista seurantaa, joka ulottuu rannikkovesistä avomerelle. Mittaukset kertovat meren tilasta ja sen kehityksen suunnasta. Seurantamatkoilla saatujen havaintojen avulla voidaan arvioida, kuinka rehevöitymisen vaikutukset näkyvät eri merialueilla ja miten tuoreet havainnot suhteutuvat pitkän aikavälin kehitykseen.
Merentutkimusalus Arandan matkan alustavien tulosten mukaan avomeren ravinnepitoisuudet ovat Suomenlahdella, Selkämerellä, Perämerellä ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa pääosin edellisinä vuosina havaitulla tasolla. Ravinnetasot ja maalta tulevan kuormituksen vaikutukset eroavat eri merialueilla. Niihin vaikuttaa myös meriveden virtaus Itämeren altaiden välillä. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan syvemmillä alueilla meren pohja on säännönmukaisesti hapeton, ja happikatoa esiintyy siellä myös pohjan läheisissä vesikerroksissa. Tänä vuonna happikatoa esiintyi pohjan läheisissä vesikerroksissa laajemmalla alueella kuin aiemmin.
Liiallinen ravinnekuormitus lisää levätuotantoa ja voi heikentää pohjanläheisiä happiolosuhteita. Meriekosysteemi vastaa ravinnekuormituksen muuttumiseen hitaasti monimutkaisten sisäisten vuorovaikutusten ja ravinteiden pitkien kiertoaikojen vuoksi. Ravinteiden pitoisuus vaihtelee myös luonnollisesti muun muassa sääolojen vuoksi.
Meren ekosysteemin terveyden mittaamisessa ja arvioimisessa pitkäaikaisen seurannan rooli on keskeinen.
Yksi pitkäaikaisseurannan keskeisistä muuttujista on fosfaattifosforin pitoisuus pohjanläheisessä vedessä (kuva 1). Fosfaattifosfori on fosforin muoto, jota planktonlevät käyttävät suoraan kasvuunsa. Fosfaattifosforin määrän kehitys auttaa tunnistamaan rehevöitymiseen ja happiolosuhteisiin liittyviä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa meren tilaan pitkään.
Selkämerellä pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus kohosi 2010-luvun aikana, mutta viime vuosina tämä trendi on tasaantunut.
Avomeriseurantaa täydentää Saaristomerellä toteutettava rannikkoseuranta. Se kertoo, miten rehevöitymisen vaikutukset vaihtelevat saariston eri osissa. Rannikkovesissä tehdyt mittauksen osoittivat, että happitilanne on ulkosaariston havaintopaikoilla pääosin parempi kuin sisä- ja välisaaristossa (kuva 2).
”Maalta, erityisesti maataloudesta, tuleva ravinnekuormitus vaikuttaa suoraan levien kasvuun ja välillisesti myös pohjanläheisiin happiolosuhteisiin. Vaikutus on voimakkainta sisäsaaristossa. Ulko- ja välisaaristossa ravinne- ja happipitoisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös vedenvaihto avoimen Itämeren kanssa. Lounaisimmalla havaintopaikalla mitattu alhainen happipitoisuus johtuu oletettavasti Itämeren pääaltaalta pohjanläheisiin vesikerroksiin virranneesta vähähappisesta vesimassasta”, kertoo ryhmäpäällikkö Vivi Fleming Suomen ympäristökeskuksesta.
Reitti rannikkovesistä avomerelle
Elokuun seurantamatkoilla tarkasteltiin Itämerta rannikkovesistä avomerelle (kuva 3). Merentutkimusalus Aranda kulki Suomenlahdelta Itämeren pääaltaan pohjoisosiin, Saaristomerelle ja edelleen Selkämerelle ja Perämerelle. Samaan aikaan rannikkoseurannassa tutkittiin veden laatua Paimionlahden ja Airiston havaintolinjoilla rannikon läheisiltä alueilta ulommalle Saaristomerelle.
Arandan matka on osa Itämeren maiden yhteistä HELCOM COMBINE -seurantaohjelmaa, jolla seurataan meren fysikaalista, kemiallista ja biologista tilaa. Saaristomeren rannikkoseurannassa mitattiin muun muassa ravinnepitoisuuksia, happitilannetta, levämäärää sekä muita rehevöitymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyviä muuttujia.
Havainnot ja mallinnus yhdistävät kokonaiskuvan
Mittaukset kertovat, mitä meressä tapahtuu tällä hetkellä. Mallinnuksen avulla voidaan puolestaan arvioida, mistä havaitut muutokset johtuvat ja miten erilaiset vesiensuojelutoimet vaikuttaisivat.
Suomen ympäristökeskuksen WSFS-Vemala-malli kuvaa ihmistoiminnan aiheuttamaa ravinnekuormitusta eri valuma-alueilla (Kuva 4). Rannikon kokonaiskuormitusmalli FICOS puolestaan näyttää, miten valuma-aluemallin arvioima ravinnekuormitus näkyy merialueiden vedenlaadussa ja levämäärässä (Kuva 5). Yhdessä ne mahdollistavat erilaisten toimenpiteiden ja skenaarioiden vertailun. Esimerkiksi kuvassa 5 tarkasteltavana on hypoteettinen tilanne, jossa paikallista ihmisen toimista aiheutuvaa ravinnekuormitusta ei kohdistu Saaristomereen lainkaan.
Tavoitteet jäävät saavuttamatta, mutta suuntaan voidaan vaikuttaa
Kesäkuussa julkaistun pintavesien tila-arvion mukaan rannikkovesien hyvää tilaa ei saavuteta rehevöitymisen osalta vuoteen 2027 mennessä. Vaikka tavoitteet jäävät saavuttamatta aikataulussa, vuosikymmeniä jatkunut seuranta ja sitä täydentävä mallinnus auttavat tunnistamaan rehevöitymisen syitä ja arvioimaan vesiensuojelutoimien vaikutuksia. Näin voidaan kohdentaa toimenpiteitä sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty.
Itämereen kulkeutuu ravinteita sen koko valuma-alueelta, joka ulottuu 14 maan alueelle, aina Valko-Venäjälle ja Ukrainaan saakka. Koska ravinteet kulkeutuvat jokien ja merivirtausten mukana yli kuntien, maakuntien ja valtioiden rajojen, myös ratkaisut edellyttävät yhteistyötä valuma-alueilta rannikkovesiin ja koko Itämeren tasolle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmäpäällikkö Hermanni Kaartokallio, p. 0295 251 247, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Finland's cormorant population decreased by seven per cent14.9.2026 08:22:00 EEST | Press release
Both the number of nests and the number of occupied colonies were clearly below the levels of the previous two years.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme