Kuluttajat ovat aiempaa varovaisempia, vaikka monen taloustilanne on vahvistunut

Talouden epävarmuus vaikuttaa suomalaiskuluttajien käyttäytymiseen aiempaa voimakkaammin, paljastaa luotonhallintayhtiö Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaraportti. Vuosittain julkaistava raportti perustuu 20 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen. Kyselyyn osallistui yhteensä 20 000 kuluttajaa, joista 1 000 oli Suomesta.

Suomalaiskuluttajien luottamus omaan maksukykyyn on vahvistunut vuodentakaisesta. Vastaajista 78 prosenttia arvioi selviytyvänsä päivittäisistä välttämättömistä menoista, 76 prosenttia kuukausittaisista laskuistaan ja 65 prosenttia yllättävästä 400 euron menosta. Jälkimmäinen osuus oli vuotta aiemmin 63 prosenttia. Maksukyvyn vahvistumisesta kertoo myös se, että velkaongelmien kanssa kamppailevien osuus on laskenut 17 prosentista 11 prosenttiin. Lisäksi laskujaan myöhässä maksavista aiempaa harvempi ilmoitti syyksi rahan puutteen.

Samaan aikaan entistä useampi kertoo taloudellisen epävarmuuden vaikuttavan merkittäviin ostopäätöksiin ja alle puolet kertoo voivansa elää ilman huolta rahasta. Vastaajista 63 prosenttia kertoi suhtautuvansa aiempaa varovaisemmin suuriin hankintoihin, kuten auton tai asunnon ostamiseen, kun vuonna 2025 luku oli 53 prosenttia.  Taloudellisia riskejä, kuten yrityksen perustamista tai työpaikan vaihtoa, kertoi välttelevänsä 59 prosenttia vastaajista, mikä on enemmän kuin 52 prosenttia vuotta aiemmin.  

– Kuluttajien käyttäytymisessä näkyy tällä hetkellä kiinnostava ristiriita. Oma talous koetaan aiempaa vakaammaksi, mutta samaan aikaan epävarmuus tulevasta ohjaa päätöksiä entistä varovaisempaan suuntaan. Tulokset viittaavat siihen, että kuluttajien suurin huoli ei ole nykytilanne vaan se, miltä oma talous näyttää vuoden tai kahden päästä, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo.

Kuluttajat varautuvat epävarmaan tulevaisuuteen

Viime vuosien talouskriisit ovat jättäneet pysyvän jäljen monen kuluttajan talouteen ja asenteisiin. Yhä useampi vastaajista arvioi viime vuosien elinkustannusten nousun aiheuttaneen pysyvää haittaa taloudelleen. Näin vastanneiden osuus nousi 47 prosentista 51 prosenttiin. Aiempaa useampi kuluttaja arvioi talouden epävakautta koskevien uutisten seuraamisen vaikuttavan haitallisesti myös henkiseen hyvinvointiinsa. Tulevaisuuden näkymät ovat jossain määrin synkistyneet. Tutkimuksen mukaan aiempaa harvempi uskoo pystyvänsä vaurastumaan tai säästämään rahaa eläkepäiviä varten. Asumiskustannusten nousun pelätään myös viivästyttävän mahdollisuuksia jäädä eläkkeelle. 

Huoli ja pelot taloudellisesta pärjäämisestä tulevaisuudessa vaikuttavat lisäävän kuluttajien tarvetta varautua. Vastaajista 59 prosenttia kertoi kerryttävänsä puskurirahastoa työttömyyden varalta, mikä on enemmän kuin 56 prosenttia vuotta aiemmin. Säästämistä myös priorisoidaan, ja vastaajista 43 prosenttia sanoi asettavansa säästämisen etusijalle, vaikka se tarkoittaisi luopumista esimerkiksi vapaa-ajan kulutuksesta. Vuonna 2025 luku oli 39 prosenttia.

– Kuluttajien varovaisuus on ymmärrettävää, sillä selviytyminen tänään ei tarkoita, että tulevaisuus tuntuisi turvalliselta. Vaikka useimmat suomalaiset pystyvät hoitamaan päivittäiset menonsa aiempaa paremmin, usko omaan taloudelliseen liikkumavaraan, vaurastumiseen tai eläkesäästämiseen on selvästi heikompi. Siksi kuluttajat säästävät enemmän, lykkäävät hankintoja ja välttelevät riskejä, Lehessaari sanoo.

Rahanhallintaindeksi auttaa ymmärtämään kuluttajien tilannetta – valtaosa suomalaisista kuuluu sinnittelevien kuluttajien ryhmään

Intrumin rahanhallintaindeksin perusteella valtaosa (59 prosenttia) suomalaisista kuuluu niin sanottuun sinnittelevien kuluttajien ryhmään. Sinnittelevät kuluttajat selviytyvät arjen menoistaan, mutta heidän taloudellinen tilanteensa on muita herkempi talouden muutoksille ja odottamattomille menoille. Muita ryhmiä ovat haavoittuvien ryhmä, johon kuuluu 20 prosenttia vastaajista sekä kestävien ryhmä, johon kuuluu 19 prosenttia vastaajista.

– Vaikka vakavissa talousvaikeuksissa olevien osuus on suhteellisen pieni, vain noin viidennes suomalaisista kuuluu taloudellisesti kestävimpään ryhmään. Valtaosa sijoittuu näiden ääripäiden väliin. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi kuluttajien käyttäytymisessä näkyy samanaikaisesti sekä luottamusta että varovaisuutta, Lehessaari toteaa.

Tietoja tutkimuksesta

Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti (European Consumer Payment Report, ECPR) kartoittaa kuluttajien näkemyksiä taloudesta, maksamisesta, velkaantumisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Vuoden 2026 tutkimukseen osallistui 20 000 kuluttajaa 20 Euroopan maasta, joista 1 000 Suomessa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Suomen otoksessa käytettiin iän ja sukupuolen mukaisia kiintiöitä kansallisen edustavuuden varmistamiseksi. Tutkimuksen menetelmät ovat pysyneet pääosin samoina vuodesta toiseen, mutta pitkien aikasarjojen tulkinnassa on syytä huomioida tutkimuksessa aiemmin tunnistetut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät.

Lataa ECPR 2026 Suomen tiivistelmä

Tutustu ECPR 2026 koko Euroopan tuloksiin