Hyrkkö: Talouden säännöt täytyy valjastaa ratkomaan Euroopan ja Suomen kohtalonkysymyksiä – ehdottaa uudistuksia EU:n velkasääntöihin

Vihreitä niin kutsutussa velkajarrutyöryhmässä edustava Saara Hyrkkö kertoo seuranneensa viime kuukausien talouspoliittista keskustelua turhautuneena. Kokoomusjohtoinen hallitus on tehnyt alijäämäisen budjetin ja toisaalla ehdotellut uusia veronalennuksia. Samaan aikaan Liike Nyt on ilmoittanut irtaantuvansa velkajarrusovusta. Hyrkkö kertoo, ettei Vihreiden linja julkisen talouden vahvistamisesta ole muuttunut.

– Vihreät on alusta asti ollut kriittinen velkajarrua ja etenkin sen jyrkkää soveltamista kohtaan. Samaan aikaan näemme edelleen arvon laajapohjaisella yhteistyöllä ja tarpeen vahvistaa julkista taloutta, sanoo Hyrkkö.

Hyrkön mukaan keskustelu velkajarrusta meni alunperin väärille raiteille, kun siitä alettiin puhua pakkopaitana. Hän uskoo, että tämä mielikuva yhdistettynä hallituksen vastuuttomaan talouspolitiikkaan on syönyt suomalaisten luottamusta politiikan kykyyn ratkoa isoja ongelmia.

– Suomalaiset ymmärtävät sen, mistä poliitikot liian usein vaikenevat: Esimerkiksi ympäristömurros ja turvallisuusympäristön muutos eivät ole alisteisia taloudelle. Päinvastoin, ne syövät taloutemme aamupalaksi. Kyse on kohtalonkysymyksistä sekä meille että Euroopalle. Olisi viisasta ja luottamusta vahvistavaa ottaa tämä huomioon talouden rakenteissa ja käyttää taloudellisia ohjauskeinoja näiden haasteiden ratkomiseen, Hyrkkö paaluttaa.

Hyrkkö ehdottaakin uudistuksia velkasääntöihin EU-tasolla. Hänestä talouden säännöt on valjastettava entistä tehokkaammin ratkaisemaan Suomen ja Euroopan kohtalonkysymyksiä.

– Turvallisuusympäristön muutoksen ja energiakriisin osalta EU:n taloussääntöihin on jo laadittu kaksi poikkeamaa, joilla vauhditetaan yhteiseksi tunnistettujen ongelmien ratkaisemista. Vihreät on esittänyt jo pitkään, että puolustuspoikkeamaa tulisi jatkaa myös vuoden 2028 jälkeen ja hallituksen tulisi tämän puolesta aktiivisesti vaikuttaa, Hyrkkö listaa.

– Olemme lisäksi peräänkuuluttaneet hallitukselta tarttumista energiapoikkeamaan, kun sellainen on tarjolla. Kello tikittää, sillä Suomen pitäisi hakea poikkeamaa tämän syksyn aikana, Hyrkkö sanoo.

Uutena avauksena Hyrkkö esittää myös, että energiapoikkeama laajennetaan koskemaan laajemmin ympäristöturvallisuutta ja siihen liittyvää varautumista.

— Viime kesän hirmuhelteet ja metsäpalot osoittivat kouriintuntuvasti, että kyseessä on vakavuudeltaan vähintään perinteisiä turvallisuusuhkia vastaava uhka. Olisi siis johdonmukaista EU:lta suhtautua siihen myös taloussääntöjen osalta vähintään yhtä suurella vakavuudella, vaatii Hyrkkö.

Hyrkön mukaan erona sotilaallisiin uhkiin tämä riski toteutuu jossain muodossa sadan prosentin varmuudella.

Kokoomuksesta ja SDP:stä ehdotukset tyrmättiin Helsingin Sanomissa sen suuremmin perustelematta.

– Pitääkö reaktio tulkita niin, että kokoomus ja SDP jättäisivät tiukan paikan tullen nämä kriisit hoitamatta ja kuvittelevat, että se ei vaikuta talouteemme mitenkään? Jaamme huolen julkisen talouden kestävyydestä ja olemme sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen, mutta tätä lyhytnäköisyyttä on vaikea sulattaa. Myös meidän talousniilojen pitää nostaa katse ylös taskulaskimesta ja puhua siitä, mitä haluamme talouspolitiikalla saada aikaan, Hyrkkö päättää.