Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta

Rakenteellinen varautuminen sähköverkon haavoittuvuuksiin (RAVAS) -tutkimushankkeessa kriittiselle sähköinfrastruktuurille määritetään rakenteelliset suojausratkaisut, jotka perustuvat numeeriseen mallinnukseen, laboratoriokokeisiin ja täyden mittakaavan asevaikutuskokeisiin.

Hankkeen toteuttavat Tampereen yliopiston vaativaan betonirakentamiseen erikoistuneet tutkijat tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Konsortioon kuuluu myös suomalaisia sähkö- ja rakennusalan yrityksiä ja organisaatioita.

Optimoituja ja joustavia suojarakenteita

Tutkimuksessa kehitetään kustannuksiltaan tarkoituksenmukaisia, modulaarisia ja monikäyttöisiä rakenteita, joilla voidaan suojata muun muassa nykyisiä ja tulevia sähkönsiirtoasemia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi väestönsuojien, datakeskusten ja voimaloiden suojarakenteissa.

Samalla kun aseteknologia kehittyy, myös erilaisten asevaikutusten uhat muuttuvat. Tarve varautumiseen on todellinen.  

– Käytännössä meidän on tutkimuksessamme varauduttava ajantasaisiin ja edelleen kehittyviin uhkiin. Sähkötekniikka itsessään rajoittaa rakenneratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että meillä on nyt koossa asiantuntijaryhmä, jolla on alan parasta osaamista vastata näihin haasteisiin, sanoo tutkimusta johtava betonirakenteiden apulaisprofessori Anssi Laaksonen Tampereen yliopistosta.

Projektipäällikkö Jukka Haavisto Tampereen yliopistosta kertoo, että hankkeen alkuvaiheessa määritellään alustavat suunnitteluperusteet käytännön suunnittelun tueksi. Tutkimuksen edetessä niitä tarkennetaan samalla, kun kehitetään ja kokeellisesti varmennetaan rakenneratkaisuja kriittisen sähköinfrastruktuurin suojaamiseksi.

Tarkoitus on, että toteuttajat ja kriittisen sähköinfrastruktuurin omistajat voivat toteuttaa suojausratkaisuja systemaattisesti ja kustannustehokkaasti ilman tapauskohtaisia erillistutkimuksia.

Testattuja ratkaisuja vahvistamaan kansallista varautumista

Puolustusvoimat tekee jatkuvasti valmiusrakennusharjoittelua osana normaalia toimintaansa. Hankkeessa sen asiantuntijat toteuttavat asevaikutuskokeita ja jakavat tietoa tutkimuksen tueksi.

RAVAS-hankkeessa kehitetään entistä parempia suojausratkaisuja alan päätoimijoiden yhteistyöllä.

– Sähköjärjestelmä ei ole vain infrastruktuuria, vaan se on modernin yhteiskunnan kaiken toiminnan selkäranka. Sen toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa edellyttää jatkuvaa varautumisen kehittämistä sekä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Meillä on Suomessa pitkät perinteet vahvasta yhteistyöstä yritysten, viranomaisten ja oppilaitosten kesken ja tämä hanke on erinomainen esimerkki siitä, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja sähköverkkoyhtiö Elenian valmiusjohtaja Heikki Paananen.

Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus tarjoavat tutkimusryhmälle ajantasaisia näkemyksiä erilaisista kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista uhkaskenaarioista, niiden mahdollisista vaikutuksista ja varautumisen tarpeista. Etenkin Ukrainasta saadut havainnot ja kokemukset tuovat tärkeää lähtötietoa. Arvokkaita näkemyksiä saadaan useilta Ukrainassa vierailleilta hankekumppaneilta sekä hankkeessa neuvonantajana toimivalta Puolustusvoimain edelliseltä komentajalta, kenraali (evp) Timo Kiviseltä.

– Sähköjärjestelmän resilienssi on energiamurroksen etenemistä rahoittavan STEKin keskeisiä painopisteitä, riippuuhan yhteiskunnan toimivuus yhä vahvemmin luotettavasta sähkönjakelusta. RAVAS-hankkeen vaikutukset ulottuvat yksittäisiä teknisiä ratkaisuja laajemmalle: parhaimmillaan hanke parantaa sähköjärjestelmän häiriönsietokykyä, mutta vahvistaa myös kansallista varautumista ja luo uusia toimintamalleja koko alan käyttöön, toteaa STEKin toimitusjohtaja Tapio Koivu. 

RAVAS-hanke on käynnissä vuoden 2030 tammikuuhun asti. Hanketta rahoittavat Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Energiateollisuus ry:n Sähkötutkimuspooli, Huoltovarmuuskeskus, Caruna Oy, Elenia Verkko Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Järvi-Suomen Energia Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Pohjola Rakennus Oy Suomi, Savon Voima Verkko Oy ja Tampereen Korkeakoulusäätiö sr.