Etla: Tekoäly ei tuhoa työtä, vaan muuttaa sitä – "Hidastelu on todellinen uhka"

Tekoälyn negatiivisia vaikutuksia ihmistyöhön liioitellaan ja sen positiiviset vaikutukset usein unohdetaan. Generatiivinen tekoäly vaikuttaa merkittävästi ihmisen tekemään työhön ja tekoäly pystyykin jo suorittamaan monia työtehtäviä nopeasti ja laadukkaasti. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että kokonaiset ammatit katoaisivat, sillä ammatit koostuvat useista tehtävistä, joista vain osa soveltuu tekoälyn hoidettavaksi. 

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen tänään julkaistun tutkimuksen Tekoälymurros pikemminkin lisää kuin vähentää ihmistyötä (Etla Muistio 187) mukaan tekoäly ei tule aiheuttamaan ihmistyön häviämistä tai yleisen palkkatason romahtamista. Päivitettyyn, Suomen työmarkkinat kattavaan kuukausiaineistoon perustuvat tulokset eivät anna näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen.  

Pikemminkin aineistot osoittavat, ettei muutos ole laajassa mielessä vielä edes alkanut, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. 

– Keskustelu ihmistyön lopusta on sekä väärä että haitallinen. Emme millään muotoa halua vähätellä tekoälymurroksen aiheuttamaa myllerrystä tai sen vaikutusta ihmistyöhön. Ammattien ja työtehtävien sisällöt tulevat kohtaamaan huomattavia muutoksia tekoälykehityksen myötä. Suomessa kuitenkaan tällä hetkellä vallitseva korkea työttömyys ei johdu tekoälystä vaan liittyy suhdannetilanteeseen, viimeaikaisiin muihin shokkeihin sekä muutoksiin eläkkeissä, sosiaalituissa ja työmarkkinajärjestelmässä, painottaa Kauhanen. 

”Hidastelu on todellinen uhka”  

Teknologinen kehitys ja erityisesti muutoksen nopeus johtaa helposti ajatukseen, että tekoälyn osalta pitäisi alkaa jo hidastaa kehitystä. Tämä on nurinkurista ajattelua, koska juuri hitaasti etenevä murros on uhka ihmistyölle, korostaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen. 

– Hidastelu on todellinen uhka. Hitaassa muutoksessa riskinä on, että aiempia työtehtäviä kyllä korvautuu, mutta emme pääse lainkaan nauttimaan vauhdilla etenevän muutoksen uutta työtä luovasta puolesta. Siksi mielestäni tekoälyn soveltamiseen tulee hypätä mukaan nopeasti. Toivoisin, että tekoälyä koskeva keskustelu kääntyisi pian siihen, miten pääsemme myös kansakuntana asemaan, jossa hyödynnämme ketterästi uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, pohtii Rouvinen. 

”Suuntia suurille siirtymille” 

Tutkimus on osa Etlassa vuonna 2024 alkanutta tutkimushanketta Cartagena – muutosta kartoittamassa, jota on rahoittanut Business Finland. Hankkeessa on tutkittu laajasti tekoälyn varhaisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa.  

– Tekoäly on monestakin syystä poikkeuksellisen kiinnostava teknologinen murros. Kun Suomen taloutta on jo pitkään vaivannut heikko tuottavuuskasvu, voi tekoäly parantaa tuottavuutta laajasti. Tässä tutkimushankkeessa saadut tulokset antavatkin perusteita siirtää keskustelua tekoälyn riskien torjumisesta kohti hyödyntämistä. On syytä pohtia, kertovatko maltilliset vaikutukset Suomen työmarkkinoiden hyvästä sopeutumiskyvystä vai siitä, että tekoälyä hyödynnetään Suomessa vielä liian vähän, pohtii Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, joka on vetänyt tutkimushanketta. 

Tekoälyn ohella Suomeen vaikuttaa toinenkin merkittävä murros eli vihreä siirtymä, muistuttaa Kuusi.  

– Tekoäly ja vihreä siirtymä kohtaavat Suomessa konkreettisimmin juuri sähkömarkkinoilla. Datakeskusten ja muun laskennan sähkönkulutus kasvaa samaan aikaan, kun teollisuuden puhdistaminen edellyttää voimakasta sähköistymistä. Se onkin yksi lähivuosien suurista kysymyksistä, pystytäänkö nämä investointitarpeet sovittamaan yhteen niin, että puhdasta sähköä riittää, Kuusi lisää. 

Päästöjen vähentäminen ei yksin ratkaise talouden tuottavuuskehitystä, vaan olennaista on, minne vapautuvat resurssit siirtyvät. Jos päästöintensiivisestä tuotannosta vapautuva työ ja pääoma ohjautuvat korkean tuottavuuden puhtaaseen tuotantoon, ilmastotavoitteet ja talouskasvu voivat tukea toisiaan.  

Kauhanen, Antti – Rouvinen, Petri: Tekoälymurros pikemminkin lisää kuin vähentää ihmistyötä (Etla Muistio 187) 

Kauhanen Antti, Koski Heli, Kuusi Tero, Kässi Otto, Rouvinen Petri & Wang Maria: Suuntia suurille siirtymille – Oppeja Cartagena -tutkimushankkeesta (Etla Muistio 186) 

Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi Etla on päättyvän hankkeen puitteissa julkaissut tänään myös tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Cadentia Technologies Oy:n yritysarkkitehti Kai Kuikkaniemen ostosdataa käsittelevän englanninkielisen työpaperin Green, Yellow, Red: How Personalized Nutrition Feedback Shifts Grocery Purchases (Etla Working Paper 147).