Näitä tuotteita heitetään roskiin turhaan – hävikin vähentämiseen on yksinkertainen keino

Luonnonvarakeskuksen mukaan 45 prosenttia ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Moni ruokatuote päätyy kodeissa roskikseen kuitenkin turhaan. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi jogurtit, kananmunat ja kuivatuotteet, kuten pastat ja hiutaleet, joilla on parasta ennen -päiväys. Usein pakkauksen sisältö olisi päiväyksestä huolimatta vielä kunnossa, eikä sitä tarvitsisi vielä hävittää. Mistä sitten tietää, mitä tuotteita voi syödä päiväyksen jälkeen? 

Olennaista on tietää, mikä on parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän ero. Viimeinen käyttöpäivä on päivä, jonka jälkeen elintarviketta ei kannata enää käyttää. Merkintää käytetään tuotteissa, jotka ovat helposti pilaantuvia, kuten tuore liha ja kala. Parasta ennen -päiväys puolestaan kertoo, mikä elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysaika, kun se on säilytetty oikein.

– On hyvä muistaa, että parasta ennen -päiväys ja viimeinen käyttöpäivä ovat eri asioita. Usein tuote on aivan hyvä ja käyttökelpoinen vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Esimerkiksi hapanmaitotuotteet voivat säilyä useita päiviä ja kananmunat jopa viikkoja parasta ennen -päivän jälkeen. Kun parasta ennen -päiväys on mennyt, kannattaa ottaa omat aistit käyttöön – jos tuote näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta, se on aivan kelpo syötäväksi, kertoo Lidlin vastuullisuuspäällikkö Annu Puurula. 

Omien aistien käyttöä muistutetaan Lidlissä myös pakkausmerkinnällä. “Parasta ennen, kenties kelvollista kauemminkin” -merkki löytyy tällä hetkellä Lidlin oman Pohjolan Meijeri -merkin maito-, piimä-, jogurtti- ja kuohukermapurkeista.

Kauppa vähentää hävikkiä monin keinoin

Lidlissä kaikki alkaa huolellisesta suunnittelusta, kun tuotteita tilataan sopivat määrät myymälöihin ja ne kiertävät nopeasti eteenpäin asiakkaiden käyttöön. Lidlissä hävikkiä ei haluta siirtää omista käsistä asiakkaiden koteihin, ja siksi tuotteet alennetaan 20 prosentilla jo hyvissä ajoin ennen päiväystä. Parhaat päivänsä nähneet, mutta edelleen käyttökelpoiset hedelmät ja vihannekset myydään hukka-alekasseissa, jotka ovat Lidlin asiakkaiden keskuudessa suosittuja. Alelaputuksilla ja hukka-alella ruokaa pelastuu vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa. Aika ajoin keksitään myös uusia hävikintorjuntakeinoja.

– Uusin hävikkitekomme on viime vuonna käyttöön otettu paistopisteen ilta-ale, jossa myymme kaikki paistopisteen antimet puoleen hintaan viimeisenä aukiolotuntina. Paistonpisteen ilta-ale täydensi hienosti hukka-alekonseptiamme, jossa myymme edellisen päivän paistopisteen leipätuotteita edullisesti. Paistopisteen ilta-alella hävikkiä syntyy noin 15 prosenttia entistä vähemmän, Puurula kertoo.

Hukkaruokaa Lidlistä lähtee myös ruoka-aputoimijoille. Kaikilla kolmella jakelukeskuksella ja lähes kaikilla 210 Lidl-myymälällä on oma ruoka-apukumppani. Kaikista hävikkitoimista huolimatta hukkaa on hankala poistaa kokonaan. Viimeisenä toimena biojäte ohjataan biokaasun tuotantoon. Näin ruoka kulkee periaatteessa täyden ympyrän, sillä Lidlin myymäläkuljetuskilometreistä jo 37 % ajetaan biokaasun voimalla.

Hävikkitoimet tuovat tulosta ja Lidlin hävikkiaste laski ennätystulokseen usean vuoden jälkeen. Vuonna 2025 Lidlin hävikkiaste laski 1,48 prosentista 1,24 prosenttiin, eli yhtä kiloa kohti hävikkiä syntyy vain hieman yli 12 grammaa.