Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 2026
28.9.2026 06:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 2,2 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
Vuodesta 2025 vuoteen 2026 ostovoima heikkenee kolmessa pienituloisimmassa tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä laskua on 3,5 prosenttia, toisessa 1,6 prosenttia ja kolmannessa 0,2 prosenttia.
Pidemmällä aikavälillä ero on vielä selvempi. Vuosina 2023–2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 5,4 prosenttia ja toiseksi alimman 2,2 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä ostovoima vahvistuu, ylimmässä peräti 10,8 prosenttia.
Ero syntyy pääosin siitä, että nimelliset käytettävissä olevat tulot kehittyvät eri tavoin. Hintakehitys kasvattaa eroa vain noin puolella prosenttiyksiköllä.
Tilanne on historiallisesti poikkeuksellinen
Pitkän aikavälin vertailussa vuosien 1966–2026 tulokehitykseen nykyinen kehitysero on merkittävä. Erityistä on, että alimman tulokymmenyksen ostovoima laskee samaan aikaan, kun ylimmän kasvaa. Myös 1990-luvun laman jälkeisinä kasvuvuosina tuloryhmien kasvuerot olivat suuria, mutta silloin alimman tulokymmenyksen ostovoima ei laskenut.
Vuokralla asuvat ja yksinhuoltajat jäävät jälkeen
Väestöryhmien välillä on selviä eroja. Vuosina 2023–2026 vuokralla asuvien ostovoima vahvistuu 1,7 prosenttia, kun omistusasunnossa asuvien ostovoima kasvaa noin 7,5 prosenttia. Yksinhuoltajatalouksissa kasvu jää noin prosenttiin.
Vähintään 65-vuotiaiden ostovoima vahvistuu koko jaksolla noin seitsemän prosenttia, mutta vuodesta 2025 vuoteen 2026 se heikkenee noin 0,6 prosenttia.
”Ostovoiman on ennustettu kääntyvän kasvuun, mutta keskimääräiset ennusteet peittävät alleen sen, keille kasvu kohdistuu. Pienituloisimpien ostovoima on heikentynyt jo useamman vuoden, eikä suunta käänny vuonna 2026. Ero ei selity hinnoilla vaan sillä, että tulot kehittyvät eri tuloryhmissä hyvin eri tavoin”, sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Kuvio: ostovoiman muutos tulokymmenyksittäin 2025–2026 ja 2023–2026
Näin laskelmat tehtiin
Laskelmat tehtiin Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla. Ostovoimaa mitattiin kotitalouden koon ja rakenteen mukaan ekvivalisoidulla käytettävissä olevalla rahatulolla. Tulot muutettiin vuoden 2023 rahaksi tuloviidenneskohtaisilla kuluttajahintaindekseillä.
Vuosien 2023 ja 2024 laskelmat perustuvat SISU-rekisteriaineistoihin. Vuosien 2025 ja 2026 laskelmissa käytettiin koko väestöä edustavia, ajantasaistettuja aineistoja. Vuoden 2026 hinta-arviossa yhdistettiin alkuvuoden toteutunut hintakehitys ja Laboren inflaatioennuste. Pitkän aikavälin vertailu perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon vuosilta 1966–2024.
Tutkimus on toteutettu Laboren omalla rahoituksella. Työ tukee Palkansaajasäätiön rahoittamaa esimerkkiperhelaskelmien kehittämistä.
Julkaisu
Nyyssölä, Milla: Ostovoiman kasvu ei kohdistu pienituloisimpiin ryhmiin – Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kehitys Suomessa tulo- ja väestöryhmittäin vuoteen 2026 saakka. Labore Analyysi 9/2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu
Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?
Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote
Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme