Kolme ajankohtaista tietokirjaa pureutuu demokratian, kansallisvaltion, talouden ja oikeusvaltion suuriin kysymyksiin

Miten tulevaisuutta rakentaneesta nationalismista tuli menneisyyteen katsova voima?

Tutkija, dosentti Timo Miettisen Uuden maailman luojat – Nationalismin idea ja historia on kertomus poliittisesta alkemiasta, jolla hajanaisista alamaisista muovattiin kansakuntia. Teos kuljettaa lukijan 1500-luvun Englannista Ranskan vallankumoukseen, 1800-luvun kansallisiin liikkeisiin ja edelleen oman aikamme nationalismiin.

Miettisen lähtökohta on paradoksi. Historiallisesti nationalismi oli yksi eurooppalaisen politiikan uudistusvoimaisista aatteista: se haastoi sääty-yhteiskuntaa ja imperiumeja sekä kytkeytyi demokratian, itsemääräämisoikeuden ja kansalaisoikeuksien kehitykseen. Nykyisin nationalismi yhdistyy usein rajojen vartioimiseen, menetettyjen kulta-aikojen kaipuuseen ja uhkakuviin.

Kirjassaan Miettinen kysyy, miten tämä muutos tapahtui. Hänen mukaansa nationalismia ei voi ymmärtää vain poliittisena oppina, vaan myös tapana hahmottaa aikaa. Kansakunta sitoo yksilön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden osaksi yhtä kertomusta.

”Kirja ei ole nationalismin puolustuspuhe mutta ei myöskään syytekirjelmä sitä vastaan. Se on yritys ymmärtää, miksi nationalismi on edelleen niin voimakas poliittinen ajatus ja miksi siitä tarvitaan avointa keskustelua”, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan nykyinen nationalismi on monin paikoin menettänyt tulevaisuuteen suuntautuneen voimansa. Kirjassa hän kiteyttää muutoksen ajatukseen siitä, että nationalismi on lakannut luomasta uutta maailmaa ja alkanut pitkittää vanhan loppua.

Uuden maailman luojat – Nationalismin idea ja historia ilmestyy ja on arvosteluvapaa torstaina 1.10.

Neljä taloustieteilijää etsii Suomelle tietä ulos pysähdyksestä

Suomen taloudellinen historia on ollut monella mittarilla poikkeuksellinen menestystarina. Viimeisten vajaan 20 vuoden aikana talous ei kuitenkaan ole kasvanut, ja julkinen velkaantuminen on noussut samalla selvästi. Selviytyvän Suomen suunta kysyy, mistä pysähdys johtuu – ja mitä sille voidaan tehdä. 

Kirjan kirjoittajat ovat taloustieteilijät Martti Hetemäki, Sixten Korkman, Elina Pylkkänen ja Vesa Vihriälä. Kukin tarkastelee Suomen ongelmia omasta näkökulmastaan.

Vihriälä analysoi Suomen kriisiherkkyyttä ja kykyä selvitä tulevista häiriöistä. Korkman tarkastelee hyvinvointivaltion rahoitusta ja keinoja vahvistaa sitä tuottavuuden, työllisyyden ja verotuksen avulla. Hetemäki keskittyy innovaatioihin ja tuottavuuskasvuun sekä siihen, mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta ja Tanskalta. Pylkkänen pureutuu työmarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin, työttömyyteen ja työn ja tekijöiden kohtaantoon.

Kirjoittajien viesti ei silti ole synkkä. Suomen historiassa vakavia kriisejä on seurannut toistuvasti sopeutuminen ja uudistuminen. Heidän mukaansa taloudessa näkyy jo merkkejä paremmasta, mutta kestävä kasvu ja julkisen talouden tasapaino vaativat edelleen vaikeita päätöksiä.

Selviytyvän Suomen suunta ilmestyy ja on arvosteluvapaa tiistaina 29.9.

Kaarlo Tuori: Suomen perustuslakivalvonta on tullut tiensä päähän

Kuka lopulta varmistaa, että Suomessa säädettävät lait ovat perustuslain mukaisia?

Yleisen oikeustieteen professori emeritus Kaarlo Tuori pureutuu Perustuslakivalvonta. Nyt. -teoksessaan suomalaisen oikeusvaltion ytimeen. Suomessa perustuslain ennakkovalvonnan keskeinen toimija on kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta – kansainvälisesti poikkeuksellinen järjestely.

Tuorin kirjan ajankohtaisena lähtöpisteenä on kesän 2024 kiista niin sanotusta käännytyslaista. Oikeusoppineiden enemmistö katsoi lain olevan ristiriidassa perustuslain ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, mutta perustuslakivaliokunnan enemmistö päätyi toisenlaiseen tulkintaan.

Tuorin johtopäätös on jyrkkä: hänen mukaansa Suomen perustuslakivalvonnan nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän eikä enää täytä riippumattomalle perustuslakivalvonnalle asetettavia vähimmäisedellytyksiä. Kirjassa hän tarkastelee järjestelmän historiallisia juuria, nykyistä toimintaa sekä perustuslakivaliokunnan asemaa oikeuden ja politiikan rajapinnassa. 

Tuori tuntee järjestelmän myös sisältä. Hän kertoo olleensa ensimmäisen kerran perustuslakivaliokunnan kuultavana vuonna 1984, minkä jälkeen lausuntoja on kertynyt jo noin 700. Hän oli mukana myös vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain valmistelussa ja edusti Suomea Euroopan neuvoston Venetsia-toimikunnassa vuosina 1998–2022.

Perustuslakivalvonta. Nyt. ilmestyy ja on arvosteluvapaa perjantaina 2.10.

Kirjan kaikille avoin julkistamistilaisuus järjestetään perjantaina 2.10. klo 16 Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa (Aleksanterinkatu 9, Helsinki). Tuoria haastattelee tilaisuudessa kokenut politiikantoimittaja Eeva Lehtimäki.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet: silja.massa@teos.fi, +358 40 708 1323