Osaaminen ratkaisee, ei maahantulon lupaperuste

Suomen työikäisten määrä vähenee. Samalla yritykset tarvitsevat osaajia kasvaakseen, uudistuakseen ja toteuttaakseen investointeja. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on siksi olennainen osa Suomen talous-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa. Kansainvälisen työvoiman saatavuudessa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole määrä vaan se, miten hyvin osaaminen, työmarkkinoiden tarpeet ja Suomeen kiinnittyminen kohtaavat.

Pirkanmaan kasvu rakentuu uudistuvalle teollisuudelle, puolijohde- ja siruosaamiselle, data- ja tekoälyratkaisuille, puolustus- ja kaksikäyttöteknologioille sekä vahvalle palvelusektorille. Näiden alojen kehitys edellyttää osaavaa työvoimaa. Kotimaisen koulutuksen vahvistaminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä tulevien vuosien tarpeisiin.

Siksi työperäistä sekä koulutus- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on tarkasteltava osana samaa osaajapolitiikkaa. Kansainvälistä rekrytointia on suunnattava erityisesti aloille, joilla työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua, ja Suomessa jo opiskelevien kansainvälisten osaajien kiinnittymistä työelämään on vahvistettava nykyistä määrätietoisemmin.

Kansainvälisistä opiskelijoista osaajia Pirkanmaalle

Kansainväliset opiskelijat ovat Suomelle ja Pirkanmaalle merkittävä mahdollisuus. He ovat jo valinneet Suomen opiskelumaakseen, rakentaneet yhteyksiä yhteiskuntaan ja hankkineet täällä tarvittavaa osaamista. Liian moni kuitenkin lähtee valmistumisensa jälkeen, koska yhteys työelämään jää heikoksi tai ensimmäistä työpaikkaa ei löydy.

Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja -taitoja on vahvistettava jo opintojen aikana. Tavoitteena ei voi olla vain kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen, vaan heidän osaamisensa saaminen valmistumisen jälkeen suomalaisen työelämän ja kasvun käyttöön.

Kansainvälisiä koulutusohjelmia pitää suunnata aloille, joilla on pitkäaikaista työvoimatarvetta. Ratkaisevaa on, työllistyykö opiskelija valmistumisensa jälkeen osaamistaan vastaavaan työhön ja jääkö hän Suomeen.

Työelämäyhteydet on rakennettava osaksi opintoja niiden alusta lähtien. Oppilaitosten, yritysten ja työllisyyspalvelujen yhteistyöllä voidaan lisätä harjoittelupaikkoja, kesätöitä, opinnäytetöitä ja kontakteja työnantajiin. Yritysten osallistuminen koulutusten suunnitteluun auttaa varmistamaan, että opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita.

Samalla kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa on vahvistettava kotimaisten kielten osaamista. Ammattialaan liittyvä kielitaito tukee työelämään siirtymistä, vahvistaa mahdollisuuksia työllistyä ja helpottaa kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työperäinen maahanmuutto on kohdennettava todelliseen tarpeeseen

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan erityisesti aloilla, joilla osaajien puute rajoittaa yritysten kasvua, investointeja tai palvelujen saatavuutta. Pirkanmaalla kansainvälistä rekrytointia tarvitaan muun muassa teollisuudessa, teknologia-aloilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä palveluammateissa.

Kansainvälisen työvoiman rekrytointia on vauhditettava erityisesti tunnistetuilla työvoimapula-aloilla. Kohdentamisen tulee perustua ennakointitietoon yritysten tarpeista, työmarkkinoiden kehityksestä ja väestörakenteen muutoksesta. Näin kansainvälinen rekrytointi tukee juuri niitä toimialoja ja osaamisalueita, joilla työvoiman saatavuus uhkaa muodostua kasvun esteeksi.

Kansainvälinen rekrytointi ei korvaa kotimaisen työvoiman kouluttamista tai Suomessa olevien työttömien osaamisen kehittämistä, vaan täydentää niitä. Rekrytoinnin pitää perustua todelliseen työvoimatarpeeseen, vastuullisiin työehtoihin ja kestävään työllistymiseen.

Onnistumista pitää tarkastella sen perusteella, kuinka hyvin Suomeen tulevat osaajat työllistyvät, pääsevät osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja kiinnittyvät työelämään ja yhteiskuntaan.

Kotoutumiseen tarvitaan riittävät resurssit

Osaajien houkutteleminen tai rekrytoiminen Suomeen ei yksin riitä, jos edellytykset asettua, työllistyä ja rakentaa elämää Suomessa jäävät heikoiksi. Siksi kotouttamisen edellytyksiä on vahvistettava turvaamalla kunnille, oppilaitoksille ja järjestöille riittävät taloudelliset resurssit.

Kunnilla ja työllisyysalueilla on keskeinen rooli siinä, kuinka nopeasti Suomeen muuttanut löytää tarvitsemansa palvelut ja pääsee osaksi työelämää. Oppilaitokset puolestaan rakentavat yhteyttä koulutuksen ja työelämän välille, ja järjestöt täydentävät kotoutumista tukevia verkostoja ja palveluja.

Kotoutumisen resursointia pitääkin tarkastella myös osaaja- ja elinkeinopolitiikkana. Jos Suomeen jo saatu osaaminen jää käyttämättä puutteellisten palvelujen, heikkojen työelämäyhteyksien tai liian hitaiden polkujen vuoksi, menetetään samalla osaajapolitiikkaan tehtyjen panostusten hyötyjä.

Lupaprosessien on tuettava osaajien jäämistä Suomeen

Oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessien nopeus ja ennakoitavuus ovat yrityksille ja kansainvälisille osaajille tärkeitä. Pitkät tai vaikeasti ennakoitavat prosessit vaikeuttavat rekrytointeja ja lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa yritys tarvitsee osaajan tiettyyn tehtävään.

Osaajien ja heidän perheidensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja on nopeutettava. Prosessien on oltava riittävän sujuvia ja ennakoitavia, jotta hallinnolliset viiveet eivät vaikeuta kansainvälistä rekrytointia tai Suomeen asettumista.

Työsuhteen päättyminen ei myöskään tarkoita, ettei henkilön osaamiselle olisi Suomessa enää tarvetta. Uuden työn löytyminen vie aikaa etenkin silloin, kun kyse on korkeaa osaamista vaativista tehtävistä tai rekrytointiprosessit ovat pitkiä.

Määräaikaisella työluvalla Suomeen tulleiden työnhakuaika on laajennettava kuuteen kuukauteen. Riittävä työnhakuaika parantaa Suomessa jo olevan osaamisen mahdollisuuksia siirtyä uuden työnantajan palvelukseen sen sijaan, että osaaja joutuisi poistumaan maasta työsuhteen päätyttyä.

Osaajille ja perheille selkeämpi polku pysyvään oleskeluun

Kansainvälisessä kilpailussa osaajista ratkaisee työn lisäksi se, millaisen tulevaisuuden ihminen voi Suomessa rakentaa. Päätös muuttaa maahan koskee usein koko perhettä, eikä Suomeen asettumista ratkaista vain ensimmäisen työpaikan perusteella.

Osaajille ja heidän perheilleen, joilla arvioidaan olevan erinomaiset mahdollisuudet menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa, on luotava nopeutettu malli pysyvän oleskeluluvan saamiseen.

Ennakoitava mahdollisuus pysyvään oleskeluun vahvistaa Suomen kykyä paitsi houkutella kansainvälisiä osaajia myös pitää heidät täällä. Työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton tavoitteena pitää olla pitkäjänteinen kiinnittyminen Suomeen silloin, kun osaamiselle on täällä tarvetta ja edellytykset yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat olemassa.

Suomessa oleva osaaminen on saatava käyttöön

Suomeen tullaan työn, opiskelun, perhesiteen tai muun oleskeluperusteen kautta. Lainsäädäntö määrittelee eri ryhmien oikeudet, mutta osaajapolitiikan näkökulmasta olennaista on tunnistaa Suomessa oleva osaaminen ja rakentaa mahdollisimman toimivat polut koulutuksesta ja kotoutumisesta työelämään.

Kansainvälisen rekrytoinnin vauhdittaminen, opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistaminen, kotimaisten kielten osaaminen, kotoutumisen riittävät resurssit sekä sujuvat lupa- ja rekisteröintiprosessit muodostavat kokonaisuuden. Yksittäinen toimenpide ei ratkaise osaajien saatavuutta, jos muut osat ketjusta eivät toimi.

Pirkanmaan näkökulmasta tavoite on selvä: osaajia tarvitaan sinne, missä heidän osaamiselleen on kysyntää, ja Suomessa jo oleville kansainvälisille osaajille on rakennettava nykyistä vahvemmat edellytykset työllistyä, kiinnittyä alueelle ja jäädä Suomeen.