Puutuoteteollisuuden Sini Koskinen: Lisää kunnianhimoa vähähiiliseen rakentamiseen

Suomen puurakentamisen takamatka voidaan kuroa umpeen

Vaikka puurakentaminen ehti jo päästä Suomessa kasvuun rakentamisen nousukaudella, koronapandemia, Ukrainan sota ja rakennusalan vaikeudet muuttivat Koskisen mukaan markkinatilannetta.

– Me olemme 1970-luvulta asti laatineet rakentamisen käytännöt betonin ehdoilla, mikä näkyy kaavoituksessa, suunnittelussa, hankinnoissa ja kilpailutuksessa. Vaikka olemme jääneet jälkeen monista Euroopan maista, ongelma ei ole se, etteivätkö esimerkiksi kunnat haluaisi rakentaa puusta.

Koskinen muistuttaa, että puurakentamisen teknologia on olemassa. – Teollinen esivalmistus kehittyy. Kun vihreä rahoitus ja eurooppalaiset kestävyysvaatimukset vaikuttavat hankkeisiin, julkisessa rakentamisessa aletaan suosia vähähiilisiä ratkaisuja, ja kiertotalous pakottaa tarkastelemaan rakennusmateriaalien koko elinkaarta uudella tavalla.

Teollinen esivalmistus tehdasoloissa on tulevaisuuden rakentamista  

Puutuoteteollisuus haluaa kiristää merkittävästi nykyisiä rakentamiselle asetettuja hiilijalanjäljen raja-arvoja. – Liian löysät ja helposti saavutettavat raja-arvot eivät tuota tavoiteltua yhteiskunnallista hyötyä. Ilmastotavoitteiden kannalta vähähiilisellä teollisella puurakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia paljon päästöjä tuottavalta rakentamisen alalta.  

Koskinen muistuttaa, ettei puurakentamisen hyötyjä pitäisi typistää vain rakentamisen hiililaskentaan. – Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa olennaisia ovat rakennusten käyttäjien kokemukset. Puurakennusten koettu kodikkuus, hyvä sisäilma ja miellyttävä äänimaailma ovat rakentamisen pehmeitä arvoja, joista puhutaan liian vähän.

– Teollinen esivalmistus on avain tulevaisuuden rakentamiseen. Tehdasolosuhteissa tapahtuvan rakentamisen etuna on tasalaatuisuus ja työn tehokkuus. Rakennusosia voidaan valmistaa lämpimissä ja hallituissa olosuhteissa säältä suojassa.

Koskisen mukaan kyse on puurakentamista laajemmasta rakentamisen rakennemuutoksesta. –Yhä suurempi osa rakennuksesta valmistettaisiin teollisesti ja työmaa muuttuisi nykyistä enemmän valmiiden osien kokoonpanopaikaksi. Tehdasolosuhteissa voidaan tehdä tasaisempaa laatua, lyhentää työmaa-aikoja ja saada sitä kautta rakentamisen hintaa alas, muistuttaa Koskinen.

Maakuntiin teollisia työpaikkoja

Teolliseen rakennustuotteiden esivalmistukseen liittyy Koskisen mukaan myös aluepoliittinen ulottuvuus. – Puutuoteteollisuuden tehtaat sijaitsevat usein maakunnissa. Jos rakentamista siirretään enemmän työmailta tehtaisiin, rakentamisen työpaikkoja syntyy alueille, joilla uusille työpaikoille on tarvetta.

–Vähähiilisen rakentamisen tuottavuusohjelmalla voisi olla yhtä aikaa ilmasto-, teollisuus-, työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Kyse ei olisi vain yhden materiaalin markkinaosuuden kasvattamisesta, vaan rakentamisen tuotantotavan uudistamisesta.

Puurakentamisen tavoitteet ovat Suomessa pitkään kohdistuneet erityisesti puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattamiseen. – Tätä tavoitetta voisi olla syytä tarkastella uudelleen. Kiinnostavana kasvupotentiaalia puurakentamiselle näen esimerkiksi pienkerrostaloissa, kaupunkien täydennysrakentamisessa ja erityisesti korjausrakentamisessa.

– Korjausrakentamisessa on valtava markkina, mihin puutuoteteollisuuden on kehitettävä ratkaisuja. Täydennysrakentamisessa puun keveys ja teollinen esivalmistus voivat tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia. Samalla korjausrakentamisen merkitys kasvaa, kun huomio siirtyy uudisrakentamisen lisäksi olemassa olevan rakennuskannan uudistamiseen.

Markkinavuoropuhelu käyttöön kuntien hankkeissa

Koskisen mukaan puuelementtien ja puurakentamisen järjestelmät eivät ole vielä samalla tavalla standardoituneet kuin betonirakentamisen vuosikymmenten aikana vakiintuneet ratkaisut. – Kun valmiiksi suunniteltua rakennusta joudutaan muuttamaan tuotantoon sopivaksi, siitä syntyy ylimääräistä suunnittelua ja kustannuksia, mikä on seurausta hankkeen valmistelun tavasta.

–Teollisuus pitää ottaa keskusteluun mukaan aikaisemmin. Markkinavuoropuhelu on yksi tärkeimmistä keinoista julkisen puurakentamisen vauhdittamiseen. Ennen lopullisen tarjouspyynnön laatimista kunta voisi keskustella usean potentiaalisen tarjoajan kanssa siitä, millaisia ratkaisuja markkinoilla on saatavilla.

Näin voidaan Koskisen mukaan selvittää etukäteen esimerkiksi paloteknisiä ratkaisuja, mitoitusta ja valmistajien tuotantojärjestelmien asettamia ehtoja. – Markkinavuoropuhelun kautta keskustellaan potentiaalisten tarjoajien kanssa siitä, mitä he pystyvät tarjoamaan ja millä spekseillä. Sen jälkeen hankinta voidaan kirjoittaa sellaiseksi, että markkina pystyy siihen vastaamaan.

Teksti: Markku Laukkanen

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi