Syksyn tietokirjoja Siltalalta: Ahlströmin perheyrityksen tarina, Hellaakosken elämäkerta ja Turun tuomiokapitulin laaja historiikki

Ahlströmit ovat yksi kuuluisan laulun 20 perheestä. Ahlström oli pitkään yksi Suomen suurimmista monialayhtiöistä, mutta tarinaan kuuluu paljon muutakin kuin teollisuutta – taidetta, kulinarismia, lasimuotoilua. Yhteistyössä Alvar ja Aino Aallon kanssa syntyivät Artek, ravintola Savoy ja Villa Mairea. Iittalan ja Karhulan lasia suunnittelivat Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Miten perheyritys kohosi niin kohtalokkaisiin mittasuhteisiin? Vahvistiko perheyhteys yrityksen toimintaa vai katkeroittivatko yritysriidat sukulaisten välejä?

Sukuun mahtui insinöörejä, bisnesmiehiä ja -naisia, konservatiiveja ja edistysmielisiä, esteetikkoja, nautiskelijoita. Johtajat vuorollaan oppivat ”soittamaan Ahlströmin instrumenttia” – tai sitten eivät.

Sakari Siltala kokoaa sukukertomukseen kunnianhimoisen perheyrityksen monivaiheista historiaa. Samalla päästään tutustumaan Suomen teollisuushistoriaan ja kulttuurielämään 1900-luvun puolivälissä.

Laulu Ahlströmin perheestä on jatkoa Walter Ahlströmin elämää käsitelleelle teokselle Korkea peli (2023). Kirja valittiin Vuoden historiateokseksi, ja se oli myös Kanava-palkintoehdokas ja Vuoden tiedekirja -finalisti.

Laulu Ahlströmin perheestä ilmestyy samaan aikaan myös englanniksi ja ruotsiksi.

Sakari Siltala on palkittu historioitsija ja tietokirjailija, joka on tutkinut sukuyhtiöitä, suurteollisuutta ja yrittämistä.

Aaro Hellaakoski oli aikanaan Suomen modernein runoilija, joka etsi rauhattomasti vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin.

Hellaakosken tyhjä ja täysi kuvaa runoilijan elämää vuosina 1929–1948. 1930-luvulla Hellaakoski hylkäsi runouden ja omisti elämänsä järjelle ja tieteelle, mutta sodan syttyminen saattoi hänet jälleen runon piiriin. Runosuoni ei koskaan tyrehtynyt kokonaan, vaan tiede ja taide täydensivät toisiaan elämäntilanteesta riippuen. Hän kirjoitti yöt läpeensä runoja talvisodan menetysten aiheuttamassa toivottomuuden kriisissä. Sotavuosien aikana kirjoitetut kokoelmat syöksivät Hellaakosken keskelle kirjallisia kiistoja, jotka kärjistyivät rauhan aikana dramaattisesti.

Pekka Tarkka kuvaa elävästi vaikeiden vuosien kitkeriä kulttuurisotia, Hellaakosken tuskallista muodonmuutosta ja lopulta Huojuvat keulat -kokoelman suurta taiteellista voittoa.

Hellaakosken tyhjä ja täysi toimii sulavana jatkeena vuonna 2022 ilmestyneelle, Hellaakosken aiemmista vaiheista kertovalle teokselle Nuori Aaro – Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893–1928

Pekka Tarkka toimi Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikkona vuodet 1958–1961 ja 1969–1999, joista kulttuuriosaston esimiehenä vuosina 1984–1989 sekä freelance-avustajana 2000–2019. Hän on myös julkaissut Pentti Saarikosken ja Joel Lehtosen elämäkerrat. Muistelmansa Onnen pekka Tarkka julkaisi vuonna 2018.

Valoa, valtaa ja vastuuta avaa laajan näkymän Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin historiaan keskiajalta nykypäivään. Lähes kahdeksansataa vuotta historiaa virtaa silmien ohi, kun kirja tutustuttaa lukijansa Suomen vanhimpaan virastoon ja tutkii kirkollisen instituution yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pienet seurakunnat yhdistänyt hallinnollinen elin sai tärkeän roolin suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen luotsaajana.

Kirjassa tarkastellaan tuomiokapitulin toimijuutta eri aikakausien muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimukseen ja alkuperäislähteisiin perustuva teos johdattaa lukijan keskiajan oppineesta hiippakunnan keskuksesta moderniin, monialaiseen asiantuntijaorganisaatioon. Teos aloittaa suomalaisen kristinuskon varhaisista ajoista, ja kurottaa aina 2000-luvulle asti. Se osoittaa, että tuomiokapitulilla oli ensisijaisen tärkeä tehtävä suomalaisen kansallisidentiteetin muodostumisessa Ruotsin sekä myöhemmin Venäjän vallan alla.

Professori Tuomas Heikkilä kirjoittaa tuomiokapitulista Suomen keskiajalla. Professori Sini Mikkola kuvaa Suomen reformaatiokautta ja tuomiokapitulin roolia luterilaisen Suomen syntyvaiheissa. Dosentti Esko M. Laine tarkastelee tuomiokapitulin vaikuttamispyrkimyksiä erityisesti paikallisyhteisöissä 1600–1800-luvuilla. Dosentti Juha Meri­läinen kuvaa tuomiokapitulin roolin muutosta modernisoituvassa Suomessa itsenäisyyden aikana.