Alueellisen tieverkon rahoitus uhkaa romuttua vuonna 2027

Vuonna 2026 päällystettyjen teiden korjauksiin käytetään Suomessa 279 miljoonaa euroa, mutta jo vuonna 2027 rahoitus putoaa 165 miljoonaan euroon. Rahoituksessa priorisoidaan pääteiden päällysteiden korjauksia, vaikka valtion tieverkon korjausvelasta 90 prosenttia on seutu- ja yhdysteillä. Sama niukka ja pääteitä painottava rahoituslinja jatkuu vuoteen 2029. 

Valtion teiden korjausvelka on 2,6 miljardia euroa, josta 2,4 miljardia euroa kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Lisäksi yksityisteiden korjausvelka on noin 1,3 miljardia euroa.  

Tiedot selviävät elinkeinoelämän ja kunta-alan tilaamasta raportista. Alueellisen tieverkon päällysteiden korjaukseen pitää raportin mukaan varata lisäksi 180 miljoonaa, jotta niistäkin pystytään pitämään huolta. Sorateiden kunnossapitoon tarvitaan 50 miljoonaa ja yksityisteiden valtionavustuksiin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla tierahoituksen ostovoima on säilytettävä. 

Huonokuntoisten päällysteiden määrä nelinkertaistunut  

Tiestön kunto on heikentynyt Suomessa nopeasti vuoden 2011 jälkeen. Tuolloin huonokuntoisia päällysteitä oli koko valtion tieverkolla noin 3 000 kilometrillä, kun vuonna 2025 luku oli noin 12 000 kilometriä. Heikoimmassa asemassa ovat Itä- ja Pohjois-Suomen tiet. 

Nyt suunnitellulla rahoitustasolla korjaustarpeessa olevien valtion tieosien määrä voi Väyläviraston laskelmien perusteella nousta 31 000 kilometriin vuoteen 2036 mennessä. 

Tiestön korjausvelan vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan  

Alueellinen tieverkko on tärkeä useille toimialoille kuten metsäteollisuudelle, maataloudelle ja matkailulle. Sen varassa on kymmenien miljardien liikevaihto, ja sitä tarvitaan kriittisen infrastruktuurin kuten energiaverkkojen ylläpitoon ja maanpuolustukseen. Verkkoa käyttää arjessaan yli miljoona ihmistä: se mahdollistaa palvelut, koulu- ja sote-kuljetukset sekä pelastustoimen ja poliisin toiminnan.  

Kasvava korjausvelka uhkaa nostaa liikenteen kustannuksia jopa miljardeilla euroilla, vaikeuttaa teollisuuden investointeja sekä heikentää huoltovarmuutta ja turvallisuutta.  

Raportti esittää korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vision. Sen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä parlamentaarista tahtotilaa riittävälle rahoitukselle sekä myös oikea-aikaista, ennakoivaa ja tehokkaita uusia toimintamalleja ja teknologioita hyödyntävää kunnossapitoa. 

Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -raportin teettivät INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Sen toteutti Destian strategisten liikennejärjestelmien yksikkö. 

• Tiedustele lisäkuvia info(at)infra.fi.