Uutuuskirja kertoo, ettei demokratia putkahtanut Suomeen itsestään vaan kovien ponnistelujen jälkeen

Suomea vainonnutta sortokoneistoa pyörittäneen keisari Nikolai II:n romahdettua Venäjän vallankumoukselliset houkuttelivat liittymään osaksi sosialistista neuvostojen maata. Heti perään Saksa halusi tehdä Suomesta alusmaansa eikä pannut pahakseen heikäläistä Suomen kuninkaana.

Kirja kertoo tarinan siitä, kuinka suomalainen hylkäsi alamaisuuden ja halusi kasvaa täysivaltaiseksi kansalaiseksi 130 vuotta sitten.

"Pidän demokratiaan päätymistä suoranaisena ihmeenä, jonka taustalta löytyy yllättävän kehittynyt kansalaisyhteiskunta", Laukka sanoo. 

Suomalainen demokratia ei syntynyt sattumalta eikä itsestään. Taustalla oli vuosikymmeniä jatkunut keskustelu kansanvallasta, oikeusvaltiosta, yksilön vapauksista ja osallistumisoikeuksista.

"Ihmisten lukutaito, into yhdistystoimintaan ja vilkas julkinen keskustelu olivat lopulta ratkaisevia tekijöitä matkalla demokratiaan", Laukka sanoo.

Kirja nostaa esiin, kuinka ennen kaikkea Venäjän sortokaudet synnyttivät uudenlaisen kansalaisaktiivisuuden. Adressit, mielenosoitukset ja järjestäytynyt vastarinta osoittivat, että kansalaismielipiteestä oli tullut poliittinen voima.

"Se sitten piti pintansa myös bolševikkeja ja saksalaisia vastaan. Sisällissodan jälkeen tasavaltalaisuus oli veitsenterällä. Silloin vaadittiin yleisen äänioikeuden hylkäämistä, mutta ei kansa siihen suostunut."

Laukka huomauttaa, että nykyisin liberaali demokratia on joutunut puolustuskannalle monissa maissa.

"Kirjaa tehdessäni minussa on herännyt kunnioitus tätä demokratian korpeen raivannutta sukupolvea kohtaan. Niin kovaa työtä ei kannata heittää hukkaan."

Tietokirjailija Petri Laukka (1964) on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee Kalevan politiikan toimittajana Oulussa.

Haastattelupyynnöt: petri.laukka@gmail.com, puh. 040 5960 161

Arvostelukappaleet: tuuli.peuraniemi@rosebud.fi