Työryhmä: Ennallistaminen ei pelasta Suomen luontoa
6.10.2026 11:45:39 EEST | Metsäammattilaiset | Tiedote
Ainoa järkevä tapa käyttää ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta, kirjoittaa Seppo Vuokko. ”Elävään luontoon kajoamalla ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää. Se edellyttää talouselämään ja kulutukseen puuttumista.”

Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen yhteenveto on 47 sivua virkamieskieltä, sanahelinää, jossa ei sanota mitään konkreettista. Hyvä esimerkki virkamieskielen tyhjyydestä on sivulta 4: ”Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen sisältävät keskeisiä toimenpiteitä luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi, eikä tavoitteita voida saavuttaa ilman vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tehokasta toimeenpanoa.”
Sanoja pyöritellään, mutta perin vähän sanotaan siitä, mitä aiotaan tehdä. Sekään vähä, esimerkiksi tekopökkelöt, ei ole mitään uutta.
Ajatus ennallistamisesta on unelma, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Vikahan on jo ennallistamisasetuksessa, jossa pohjana ovat aivan eri tarkoituksiin laaditut ja keskenään osaksi ristiriitaiset suojelusuunnitelmat ja direktiivit.
Mitään kokonaisnäkemystä ekosysteemien toiminnasta suunnitelmassa ei ole. Asetusta laadittaessa kuunneltiin lähinnä suojelijoiden kannanottoja.
Suunnitelmassa ei edes esitellä käytännön toimia. Silti kuvitellaan, että valtiovalta sitoutuisi vuosikymmeniksi miljardien kustannuksiin, vaikka ei tiedetä, mitä rahoilla saadaan.
Voin kyllä ymmärtää, että poliitikot saadaan tällaisen kaikkea hyvää lupaavan hankkeen taakse, mutta ihmettelen, etteivät tutkijat näe sen tyhjyyttä. Ennallistamisvaatimuksilla sekä virkamiehet että luonnonsuojeluaktivistit turvaavat oman työllisyytensä ja vaikutusvaltansa, vaikka tähän itsestään selvään motiiviin ei kiinnitetä missään huomiota.
Ainoa järkevä tapa käyttää ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta.
Jotakin toki voidaan tehdä. Virtavesien patoja purkaa, istuttaa metsiä sinne, mistä metsät on hävitetty, korvata metsän vieras puulaji istuttamalla sinne alkuperäisiä lajeja.
Vaikka metsien ennallistaminen sivuutetaankin vielä ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä, muualta käy ilmi, mitkä ovat tavoitteet: vanhojen metsien ja lahopuun määrän kasvattaminen, avohakkuista luopuminen ja siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen.
Jos joku vielä on sitä mieltä, että samat ohjeet ja käytännöt luonnon suojelussa pätevät koko Euroopassa, voi mennä Etelä-Eurooppaan ylistämään kulotusta metsäluonnon monimuotoisuuden lisääjänä.
Ennallistamisasetuksen laatijoilla sen paremmin kuin Suomen lausuntoluonnoksen laatijoilla ei tunnu olevan käsitystä siitä, miten luonto toimii. Muutamalla mekaanisella toimella ei palauteta luontoa pysyvästi johonkin ”hyvään” tilaan.
Sitä, mikä on kunkin elinympäristön hyvä tila ja miten se saadaan palautettua, ei kerrota.
Mitä lajeja tai lajiryhmiä käytetään ”hyvyyden” arvioinnissa?
Vahvimmin suunnitelmissa ovat esillä linnut, mutta ne eivät ole ekosysteemien rakentajia, vaan ne asettuvat sinne, missä elinympäristö on kullekin lajille sopiva.
Mikä laji silloin määrittäisi elinympäristön hyvyyden? Jokin taantuva tai uhanalainen laji? Jos toimet suunnitellaan yhden lajin perusteella, monet muut lajit kärsivät siitä. Entä kun sudet syövät metsäpeurat, merikotka haahkat, merimetsot ahvenet, metsäkauriit niittyjen ruohot? Kataja antaisi suojan haahkan pesille, mutta turmelee niityn.
Ekosysteemi on erilaisten vuorovaikutusten verkosto, jota ei voi suunnata yhden tai muutaman avainlajin perusteella.
Nämä ennallistamisen kohteina olevat elinympäristöt eivät ole aina olleet sellaisia kuin miksi niiden ”hyvä tila” kuvitellaan. Ne ovat monituhatvuotisen kehityksen tuloksia ja jatkavat muuttumistaan omilla ehdoillaan, vaikka ihminen yrittäisikin pysäyttää kehityksen.
Ennallistamisen kohteiksi nostetut elinympäristöt ovat välivaiheita tässä pitkässä kehityksessä, jota määrittelevät niin nykyinen lajisto kuin ympäristötekijätkin – topografia, ilmasto, erityisesti lämpötila, sademäärä, sateiden jakautuminen mutta myös poikkeukselliset sääolot. Lajisto ei pysy vakiona vaan muuttuu koko ajan, osaksi satunnaistenkin tekijöiden vaikutuksesta.
Nykyisen suon pinnan alla olevat turvekerrokset kertovat sen historian. Ehkä se alkoi kehityksensä pohjavesien ruokkimana lähdelettona, muuttui sitten korveksi ja turvekerroksen paksutessa ympäröiviltä kukkuloilta valuvien pintavesien ruokkimaksi nevaksi ja turvekerroksen yhä paksutessa nykyiseksi sadeveden varassa eläväksi rahkarämeeksi – ja tulevaisuus riippuu ilmaston kehityksestä.
Järvet liettyvät, mataloituvat ja kasvavat umpeen ja muuttuvat lopulta metsiksi tai soiksi. Lintuharrastajien mielestä heikentyneessä tilassa oleva lintuvesi on luontaisen kehityksensä mukaisesti luhta ja muuttumassa suoksi tai metsäksi. Sen luonnontila on siis erinomainen, mutta se ei miellytä lintuharrastajia.
Rantojen ruovikoituminen ei ole seurausta yksinomaan vesien rehevöitymisestä, vaan rantojen normaali kehityskulku, joka on saanut vauhtia rantalaidunnuksen päättymisestä.
Luonnon muutoksiin kannattaisi etsiä syitä muualtakin kuin metsätaloudesta.
Viime aikojen nopeat muutokset lajien runsaudessa ja levinneisyydessä ovat useimmiten seurausta ilmaston lämpenemisestä ja säiden oikuttelusta. Peipon ja pajulinnun kaltaisten nuorten metsien lintujen kannan romahdus johtuu pesimäaikaan sattuneista koleista säistä. Maan rajassa talvehtivien niittyperhosten kato on seurausta lauhoista talvista, kun maan pinta vuorotellen kastuu ja jäätyy.
Ainoa järkevä tapa käyttää ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta. Elävään luontoon kajoamalla ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää. Se edellyttää talouselämään ja kulutukseen puuttumista.
Seppo Vuokko
biologi, tietokirjailija
seppo.vko@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
INFOINFOMetsäammattilaiset.fi
Info -tili on Metsäammattilaisten verkoston yleinen tili, joka palvelee yleisissä metsäasioihin liittyvissä asioissa. Tilille laitetut viestit ohjautuvat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalle metsäammattilaiselle tai tarvittaessa koko verkostolle tai osalle sitä.
Juri LaurilaVerkostokoordinaattoriMetsäammattilaiset.fi
Laurila toimii yhteyshenkilönä Metsäammattilaisten verkostossa. Häneen kannattaa olla yhteydessä, mikäli tarvitaan nopeasti metsäammattilaisten näkemystä. Juri auttaa myös löytämään sopivan metsäammattilaisen tarvittaessa.
Kuvat

Linkit
Metsäammattilaiset tuntevat Suomen metsät
Suomalaisessa metsäuutisoinnissa metsäammattilaiset ovat naaliin verrattavissa oleva harvinaisuus. Harva suomalainen on heitä uutisissa nähnyt. He ovat metsäasioiden parhaita osaajia ja asiantuntijoita, joiden kattavaa näkemystä kannattaa kuunnella. Metsäammattilaisten verkoston tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä metsiin liittyvissä kysymyksissä.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäammattilaiset
Ilmastopolitiikan kiire ei saa vaarantaa metsien tulevaisuutta17.11.2026 15:25:42 EET | Tiedote
Ilmastopaneelin uusi raportti (17.11.2026) esittää merkittäviä muutoksia suomalaiseen metsätalouteen. Sen keskeinen ongelma on aikajänne: vuoteen 2035 ulottuvat ilmastotavoitteet ohjaavat ratkaisuja, joiden vaikutukset metsien kasvuun, puuntuotantoon ja hiilensidontaan ulottuvat vuosisatojen päähän. Metsätieteellisesti kestävä ilmastopolitiikka edellyttää huomattavasti pidempää tarkastelua.
He rakensivat Suomen. Nyt heidän työtään hävetään.13.11.2026 15:25:25 EET | Blogi
Kun arvostelemme menneiden vuosikymmenten metsätaloutta, muistammeko, keitä metsissä työskenteli, millaisessa Suomessa he elivät ja miksi heidän työtään tehtiin? Entä miksi tämän päivän metsäammattilaiset joutuvat vastaamaan sukupolvien takaisista ratkaisuista?
Kukkarojärven hakkuiden keskeyttäminen ihmetyttää6.11.2026 12:18:44 EET | Tiedote
Ympäristöjärjestöjen muodostama ja Koneen säätiön rahoittama Metsäliike tunkeutui Metsähallituksen hakkuutyömaalla laittomasti ja pakotti Metsähallituksen keskeyttämään työmaan Kukkarojärvellä Pieksämäellä. Metsäammattilaisten verkosto kävi paikan päällä katsomassa, minkälaisesta kohteesta on kyse. Julkisuudessa esitetyt väittämät eivät kuvanneet todellisuutta.
Metsäammattilaiset: Ilmastopaneelin metsäsuosituksissa merkittäviä puutteita3.11.2026 09:50:05 EET | Tiedote
Metsäammattilaisten verkosto pitää Suomen ilmastopaneelin politiikkasuosituksia osin yksipuolisina. Verkoston mukaan ilmastotoimien arvioinnissa on huomioitava metsien todellinen kehitys, toimenpiteiden pitkäaikaiset vaikutukset sekä Suomen talouteen kohdistuvat kustannukset.
Metsäammattilaiset: Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi metsäkeskustelussa28.10.2026 10:20:16 EET | Tiedote
Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit jatkuvasti puolustamaan ammattisi lisäksi omaa moraaliasi ja arvojasi? Jos näkemyksesi sivuutettaisiin jo ennen kuin olet ehtinyt perustella niitä? Monelle metsäammattilaiselle tämä on tuttu kokemus. Metsäammattilaisten verkosto haluaa rakentaa keskustelukulttuuria, jossa jokainen voi osallistua turvallisesti, tulla kuulluksi ja kohdata eri tavalla ajattelevan ihmisen kunnioittavasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme