Lasten haastavan käyttäytymisen taustalla ovat usein puutteelliset säätely- ja vuorovaikutustaidot

Lasten haastavan käyttäytymisen taustalla ovat usein puutteet lasten tunteiden säätelyssä, toiminnanohjauksessa ja vuorovaikutuksen taidoissa sekä haasteet kielellisissä valmiuksissa. Myös puute ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja tiukkoihin suhdelukuihin perustuva henkilöstön mitoittaminen lapsiryhmissä lisäävät paikallisesti ilmiötä. 

Vaikka voimakkaat tunnereaktiot kuuluvat osaksi lapsen normaalia kasvua ja kehitystä, Valterin asiantuntijat arvioivat, että yhä useammalla lapsella on haasteita säädellä omaa toimintaansa arjen tilanteissa. Lapsi voi esimerkiksi lyödä, potkia tai heitellä tavaroita tilanteessa, jossa hänellä ei ole keinoja kertoa kuormituksestaan tai turhautumisestaan.  

– Käytöksellä reagoivia pieniä lapsia näkyy kaikilla varhaiskasvatukseen suuntautuvilla käynneillämme. Aikaisempaa useammin tällaista käyttäytymistä ilmenee sen ikäisillä lapsilla, joilla perinteisesti ikätasoiseen käyttäytymiseen ei enää ole kuulunut käytöksellä reagointi, vaan käytössä on jo ollut muita vuorovaikutuskeinoja. Tämän ilmiön tunnistavat varmasti useimmat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, sanoo Valterin ohjaava kuntouttaja, toimintaterapeutti Mirjami Ylikojola.  

Ylikojolalla on aikaisempaa työtaustaa varhaiskasvatuksen kentältä sekä varhaiskasvatuksen opettajana että päiväkodin johtajana, sekä työskentelystä lasten ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut Valterissa osana monialaista asiantuntijatiimiä, joka tukee kuntien varhaiskasvatusyksiköitä ja lähikouluja eri puolilla Suomea.

Käyttäytymisen taustalla on aina taitojen puute, ei tahallinen häiriökäyttäytyminen 

Asiantuntijoiden mukaan lapsen käyttäytyminen kertoo usein tarpeesta, jota lapsi ei vielä osaa ilmaista sanoin. 

Lasten käyttäytymisellä reagointi liittyy usein lapsen kokonaiskehitykseen ja kuormittumiseen. Lapsen tunteiden säätelyyn vaikuttavat muun muassa aivojen kehitys, aisti-, vireystilan ja tunteiden säätelytaidot, vuorovaikutuskokemukset sekä se, kuinka paljon lapsi on saanut tukea haastavissa tilanteissa toimimisen harjoitteluun.  

– Valterista viemme keinoja ja työkaluja työyhteisön arkeen. Monesti näiden ilmiöiden yhteydessä toivotaan lapsen muuttavan käyttäytymistään. Käytännössä muutos voi tapahtua vasta, kun aikuiset muuttavat omia toimintatapojaan ja ympäristötekijöitä tukemaan lapsen hallinnan tunnetta ja tarkoituksenmukaisempaa käyttäytymistä. Aikuisen kanssasäätely tunteiden vallassa olevan lapsen rinnalla on yksi avainratkaisuista tilanteissa, Valterin ohjaava opettaja Katri Rinne kertoo. 

Asiantuntijoiden mukaan olennaista on ymmärtää, mitä lapsen käyttäytymisen taustalla on.

– Lapsella ei aina ole sanoja omille tunteilleen, pettymyksilleen ja tarpeilleen. Kielelliset valmiudet voivat olla vielä kehittymässä tai lapsi voi tarvita enemmän vuorovaikutusta, turvaa ja aikuisen kohtaamista kuin mitä hän sillä hetkellä saa. Silloin lapsi voi kertoa tarpeistaan käyttäytymisellään. Suurta roolia näyttelevät myös perustarpeisiin vastaaminen sekä vanhemmuuteen, kasvuympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Kun lapsi reagoi käyttäytymisellään, olennaista onkin pysähtyä kysymään, mitä käyttäytyminen yrittää meille kertoa. Käyttäytyminen ei synny tyhjiössä, vaan sen taustalla on aina jokin lapsen kokemus, tunne tai tarve, Rinne taustoittaa.   

Varhainen tuki ehkäisee myöhempiä haasteita 

Jos lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea riittävän ajoissa, voivat haasteet seurata mukana myös koulupolulle.  

– Varhaiskasvatusiässä lapsen voi tarvittaessa napata kainaloon, rauhoitella tai kantaa tilanteesta pois. Mutta kouluikäisten kanssa ei tällä lailla voi enää toimia. Jotta lapset ehtivät harjoitella ja oppia itselleen edullisempia tapoja toimia, tulee harjoittelua tukea oikeaan aikaan – päiväkodissa. Kukaan ihminen ei tahallaan halua toimia tavalla, josta joutuu vaikeuksiin, Ylikojola kertoo.  

Asiantuntijat muistuttavat, että lasten kehitys etenee yksilöllisesti. Samanikäisillä lapsilla voi olla hyvin erilaiset valmiudet toimia ryhmässä, säädellä tunteitaan ja ratkaista ristiriitatilanteita.  

– Tunneikä voi olla eri kuin lapsen todellinen ikä. Jos tunnetaidot ovat vasta kehittymässä, näkyy se usein vuorovaikutuksessa ja käyttäytymisessä. Mitä aikaisemmin lapsi saa tukea, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on rakentaa myönteisiä toimintamalleja, Rinne toteaa.  

Ratkaisuna taitojen opettelua 

Valterin asiantuntijat näkevät, että ilmiön ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea taitojen opettelua, turvallisia ihmissuhteita ja riittävää tukea lapsen arkeen. 

Rauhallinen ja ennakoitava arki, tarkoituksenmukaiset tilat, pysyvät aikuiset sekä toimiva yhteistyö perheiden kanssa vahvistavat lapsen mahdollisuuksia harjoitella tunteiden säätelyä ja vuorovaikutustaitoja.

– Keskiössä on positiivinen vuorovaikutus, kohtaaminen ja aito läsnäolo arjen tilanteissa. Ratkaisut rakentuvat aina luottamuksen varaan. Lapsen, perheen ja ammattilaisten välillä tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä lapsi tarvitsee. Sillä, miten näemme lapsen ja miten puhumme hänestä, on suora vaikutus siihen, millaisia ratkaisuja lähdemme etsimään, Ylikojola ja Rinne korostavat. 

Asiantuntijoiden mukaan lasten käyttäytymistä tulisi tarkastella ennen kaikkea viestinä siitä, että lapsi tarvitsee tukea.

– Kun keskitymme pelkästään käytökseen, vaarana on, että itse syy jää tunnistamatta. Kestävin muutos syntyy silloin, kun ymmärrämme käyttäytymisen taustalla olevat tarpeet ja autamme lasta harjoittelemaan uusia taitoja. 

Haastattelupyynnöt ja tiedotteen sisältöön liittyvät lisätietokyselyt pyydetään ensisijaisesti Valterin viestintäpäällikön kautta, joka koordinoi yhteydenotot asiantuntijoille.