Toimi näin, jos epäilet tietojesi vuotaneen käyttämäsi palvelun tietomurrossa
2.10.2026 08:55:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
Tietomurroista ja tietovuodoista on jälleen uutisoitu viime viikkoina runsaasti. Nykyään henkilötietoja on tallennettuna lukuisiin verkkopalveluihin, sovelluksiin ja asiakasrekistereihin. Vaikka käyttäisi tunnettuja ja luotettavia palveluita, voivat myös ne joutua tietomurron kohteeksi. Tietomurron vaikutukset eivät yleensä pääty itse tietomurtoon, vaan vuotaneita tietoja voidaan hyödyntää pitkään esimerkiksi kalasteluyrityksissä, tilien kaappauksissa ja identiteettivarkauksissa. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan lisäarvopalveluista vastaava johtaja Heidi Havastila kertoo, miten mahdollisen tietovuodon vaikutuksia voi pienentää ennalta ja mitä kannattaa tehdä, jos epäilee omien tietojensa vuotaneen.
Käyttäjä ei useimmiten voi vaikuttaa siihen, joutuuko hänen käyttämänsä palvelu tietomurron kohteeksi. On kuitenkin asioita, joita voi tehdä omien tietojensa suojaamiseksi. Jokainen voi myös itse vaikuttaa siihen, mitä tietoja eri palveluihin luovuttaa, ja kuinka hyvin on varautunut mahdollisen tietovuodon seurauksiin.
"Tietomurto ei yleensä jää tietomurroksi. Vuotaneita tietoja käytetään myöhemmin esimerkiksi kohdennettuihin kalasteluyrityksiin, tilien kaappauksiin ja identiteettivarkauksiin, joten tietovuodon uhri tai hänen läheisensä voi joutua rikollisten kohteeksi vielä pitkään alkuperäisen tietomurron jälkeen", Havastila sanoo.
Mieti mitä tietoja jaat palveluille
Monet palvelut tarvitsevat käyttäjistään henkilötietoja. Esimerkiksi pankit, terveyspalvelut, vakuutusyhtiöt ja teleoperaattorit eivät voi toimia ilman henkilötietojen käsittelyä. Kaikkien palveluiden kohdalla tietojen tarve ei kuitenkaan ole yhtä ilmeinen.
"Kannattaa miettiä, tarvitseeko palvelu oikeasti kaikki sen pyytämät tiedot. Ihan joka paikkaan ei kannata antaa esimerkiksi omaa syntymäaikaansa, vaan on hyvä käyttää maalaisjärkeä sen suhteen, mikä on kyseiselle palvelulle oikeasti tarpeen. Anna palveluille vain välttämättömät tiedot ja ole erityisen varovainen jakaessasi arkaluontoisia tietoja kuten henkilötunnusta tai pankkitietoja. Mitä vähemmän ylimääräisiä henkilötietoja palvelulle luovutetaan, sitä rajallisemmat mahdolliset tietovuodon vaikutukset yleensä ovat", Havastila ohjeistaa.
Myös sovellusten pyytämiä käyttöoikeuksia kannattaa suhteuttaa sovelluksen käyttötarkoitukseen.
"Jos esimerkiksi taskulamppusovellus pyytää lupaa päästä puhelimessasi oleviin kuviin, yhteystietoihin tai viesteihin, kannattaa pysähtyä miettimään, miksi tietoja tarvitaan", Havastila toteaa.
Näin arvioit palvelun luotettavuutta
Palvelun turvallisuutta ei voi täysin arvioida ulkopuolelta, eikä mikään palvelu ole täysin immuuni tietomurroille. Ennen tietojen luovuttamista kannattaa kuitenkin tarkistaa muutamia perusasioita.
Havastila neuvoo vilkaisemaan ensimmäiseksi sen, että palvelun nettisivuilta löytyvät riittävät tiedot yrityksestä, kuten y-tunnus ja ajantasaiset yhteystiedot sekä tietoa siitä, miten henkilötietoja käsitellään.
”Luotettavat palvelut kertovat avoimesti, miten henkilötietoja kerätään, käytetään ja säilytetään. Käyttäjän kannattaa tutustua palvelun tietosuojatietoihin, jotta hän ymmärtää, mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään", Havastila sanoo.
”Tietojen päätyminen ei-toivottuun käyttöön ei aina johdu tietomurrosta. Siksi kannattaa arvioida myös sitä, millaiselle yritykselle tietojaan luovuttaa ja mitä palvelu kertoo tietojen käytöstä”, Havastila muistuttaa.
Verkkosivujen kohdalla kannattaa varmistaa, että yhteys on salattu ja verkko-osoite alkaa https://-tunnuksella. Lisäksi sovellukset kannattaa ladata vain virallisista sovelluskaupoista.
Suojaa tilisi siltä varalta, että palveluun kohdistuu tietomurto
Koska kukaan ei voi varmasti tietää, mikä palvelu joutuu seuraavaksi tietomurron kohteeksi, omien käyttäjätilien suojaaminen on tärkeää.
"Yksi yleisimmistä riskeistä on salasanojen kierrättäminen. Jos sama salasana on käytössä useissa palveluissa, yhden tietovuodon vaikutukset voivat levitä nopeasti myös muihin käyttäjän tileihin", Havastila sanoo.
Jokaisessa palvelussa tulisi käyttää omaa vahvaa salasanaa. Lisäksi kaksivaiheinen tunnistautuminen kannattaa ottaa käyttöön aina, kun palvelu sitä tarjoaa.
"Kaksivaiheinen tunnistautuminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää tilien kaappaamisen riskiä. Vaikka salasana päätyisi rikollisen haltuun, se ei yksin yleensä riitä palveluun kirjautumiseen", Havastila toteaa.
Tietovuotovalvonta voi auttaa havaitsemaan, esiintyvätkö omat henkilötiedot tunnetuissa tietovuodoissa ja antaa mahdollisuuden reagoida tilanteeseen aikaisessa vaiheessa.
Mikäli epäilet tietojesi vuotamista, tee varmuudeksi nämä
Jos jälkeenpäin herää epäilys, että omia tietoja on vuotanut, Havastila neuvoo toimimaan nopeasti.
"Palvelun salasananvaihto on ensimmäinen suositeltava toimenpide, joka tulee tehdä matalalla kynnyksellä. Jos sama salasana on ollut käytössä muissakin palveluissa, se kannattaa vaihtaa kaikkiin kyseisiin palveluihin. Palveluissa on usein mahdollisuus kirjautua ulos kaikilta laitteilta ja tämä on hyvä tehdä salasanan vaihdon yhteydessä. Myös kaksivaiheinen tunnistautuminen kannattaa ottaa käyttöön, jos se ei ole vielä käytössä”, Havastila neuvoo.
Mikäli epäilet pankkitunnusten tai maksukorttitietojen joutuneen vääriin käsiin, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi.
Tietovuodon jälkeen on syytä suhtautua erityisen kriittisesti sähköposteihin ja tekstiviesteihin, joissa pyydetään kirjautumaan palveluun tai vahvistamaan tietoja linkin kautta.
"Tietovuodon jälkeen omaan sähköpostiin tai puhelimeen voi tulla tavallista uskottavampia huijausyrityksiä. Viestien linkkien sijaan palveluihin kannattaa siirtyä kirjoittamalla osoite itse selaimeen tai käyttämällä virallista sovellusta", Havastila muistuttaa.
Näihin rikolliset käyttävät tietoja
Mihin kaikkeen varastettu tieto voi päätyä? Havastila huomauttaa, että kaikki tieto voi olla rikollisille arvokasta. Jopa harmittomalta tuntuva tieto voi muihin tietoihin yhdisteltynä olla vahingollista väärissä käsissä. Tietomurron taustalla on usein taloudellisen hyödyn tavoittelu, mutta myös esimerkiksi kiristäminen, tiedonkeruu tai haitanteko.
"Tietomurrot eivät ole enää poikkeus vaan osa digitaalista arkea. Mitä paremmin tilit on suojattu ja mitä nopeammin mahdolliseen tietovuotoon reagoi, sitä pienemmiksi vahingot yleensä jäävät", Havastila tiivistää.
Vuotaneita tietoja voidaan käyttää esimerkiksi:
- kohdennettuihin huijauksiin ja kalasteluviesteihin
- käyttäjätilien kaappaamiseen
- identiteettivarkauksiin
- maksu- ja luottokorttipetoksiin
- lainojen tai muiden sitoumusten hakemiseen uhrin nimissä
- henkilökohtaisten tietojen avulla tapahtuvaan kiristykseen
- uusien huijausten ja rikosten suunnitteluun.
Lisätietoja medialle:
Heidi Havastila, johtaja, lisäarvopalvelut, DNA Oyj, puh. 044 044 3224, heidi.havastila@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Lisää tietoa aiheesta:
- Suomi.fi-sivustolla on julkaistu suomalaisille tarkoitettu virallinen opas tietovuotojen varalle, ja se löytyy osoitteesta www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto.
- Myös Rikosuhripäivystyksen sivuilla on neuvoja tietomurron tai tietovuodon uhriksi joutuneille: https://www.riku.fi/toimi-nain-jos-tietojasi-on-vuodettu-verkkoon/.
Kuvat
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Yhdessä katsomme turvallisempaan ja älykkäämpään tulevaisuuteen. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. Asiakkaamme ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteiden verkkojen liittymäasiakkuutta. Meidät on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 1 128 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n syyskuun 2026 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet1.10.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Applen iPhone 17 Pro 5G piti kärkisijaa syyskuussa DNA:n yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden myydyimpien puhelinten listojen kärjessä. Android-puhelimissa kysyntä jakautui kuluttaja-asiakkaiden listalla Samsungin, Honorin ja realmen kesken. Samsungilta listalla nähtiin laitteita edullisista Galaxy A -sarjan malleista aina Galaxy S26 -sarjan huippupuhelimiin asti. Myös lasten kellopuhelimet säilyttivät vahvan asemansa syyskuussa. ZTE K2 vei kärkisijan myydyimpien älykellojen listalta, ja kaksi muutakin kellopuhelinmallia ylsi myydyimpien listalle.
DNA tuo reaaliaikaisen tulkkauksen osaksi yritysten puhepalveluja30.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
DNA laajentaa yritysten tekoälypohjaisia tavoitettavuusratkaisuja uudella DNA AI Tulkki -palvelulla. Palvelu mahdollistaa erikielisten ihmisten välisen reaaliaikaisen tulkkauksen suoraan puhelun aikana. DNA AI Tulkki auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita tarjoamaan asiakkailleen sujuvampaa ja saavutettavampaa palvelua ilman erillisiä tulkkausjärjestelyjä.
DNA brings real-time interpretation to business voice services30.9.2026 08:45:00 EEST | Press release
DNA is expanding its portfolio of AI-assisted communication and availability services with the new DNA AI Tulkki interpretation service. The service enables real-time interpretation between people speaking different languages directly during a phone call. DNA AI Tulkki interpretation service helps companies and public sector organizations provide smoother and more accessible customer service without the need for separate interpretation arrangements.
Kysely: Suomalaisilta selvä linjaus millainen on paras etätyömalli – DNA kulkee vastavirtaan viimeaikaisen kehityksen kanssa23.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Samalla kun moni työnantaja kiristää toimistovaatimuksiaan, DNA on päättänyt pitää kiinni mallista, jota yhtiö on noudattanut jo pitkään. DNA:lla ei ole lähityöpakkoa, eikä yhtiö seuraa toimistolla vietettyjen päivien määrää. DNA on myös tutkinut aihetta sekä sisäisesti että laajemmin ulkoisesti. DNA:n teettämän Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan 41 prosenttia niistä suomalaisista, joiden on mahdollisuus tehdä etätöitä, työskentelee suurimman osan ajasta työpaikalla. Noin joka viides ilmoittaa työskentelevänsä yhtä paljon sekä toimistolla että etänä, ja 23 prosenttia kertoo työskentelevänsä suurimman osan ajasta etänä. 61 prosenttia niistä, joiden on mahdollista tehdä etätöitä, kertoo, että hybridityö olisi heille sopivin tapa tehdä töitä.
Survey: Finns Clearly Favor a Specific Remote Work Model, DNA Is Going Against the Recent Trend23.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
While many employers are tightening their return-to-office requirements, DNA has chosen to stick with the model it has followed for years. At DNA, there is no office attendance mandate, and the company does not track the number of days employees spend in the office. DNA has also researched the topic both internally and through broader external studies. According to the Digital Life survey commissioned by DNA, 41% of Finns who have the opportunity to work remotely spend most of their working time at their workplace. Around one in five report working equally from the office and remotely, while 23% say they work remotely most of the time. Among those who have the possibility to work remotely, 61% state that hybrid work would be the most suitable way for them to work.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme