Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”

Valtiolliset tukiohjelmat voivat tarjota pk-yrityksille rahoitusta, asiantuntija-apua sekä verkostoja. Yhtä lailla niihin voi kuitenkin liittyä ehtoja, raportointia ja tavoitteita, jotka kaventavat yritysten johdon liikkumatilaa.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Aleksi Niittymiehen sekä Oulun ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden tutkimus perustuu 46 suomalaisen pk-yrityksen toimitusjohtajan ja muun johtajan haastatteluihin. Tutkijat selvittivät, millaisissa tilanteissa valtiollinen tuki auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja milloin siitä voi tulla yritykselle jopa taakka, ja miten johtajat voivat paremmin hyödyntää valtiollista tukea.

Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi tekijää, jotka vaikuttavat siihen, miten hyvin tuki palvelee yrityksen kansainvälistymistä: kuinka paljon yrityksen johdolle jää strategista vapautta sekä kuinka spesifiä osaamista ja muita resursseja yritys tarvitsee.

”Siinä on oikeastaan kaksi aika yksinkertaista asiaa: kuinka spesifiä tietotaitoa yritys tarvitsee kansainvälistymiseen ja kuinka paljon sillä on strategista vapautta tukiohjelman puitteissa. Jos yritys tarvitsee hyvin spesifiä osaamista ja samaan aikaan sen strateginen vapaus kahlitaan tukiohjelman ehdoilla, ollaan aika vaarallisessa tilanteessa”, Niittymies sanoo.

Tuki voi olla arvokasta – mutta sen pitää sopia yrityksen tilanteeseen

Tutkimuksen mukaan tukiohjelmista voi olla paljon hyötyä erityisesti silloin, kun yritys tarvitsee yleistä tietoa, verkostoja tai apua esimerkiksi kansainvälisten messujen ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Haastatteluissa yritykset kertoivat saaneensa apua esimerkiksi oikeiden kontaktien löytämiseen, markkinatiedon hankkimiseen ja ulkomaisiin tapahtumiin osallistumiseen.

”Positiivisimmat esimerkit olivat oikeastaan aika usein sellaisia, että yritys oli vielä vähän raakile ja tarvitsi matalan kynnyksen apua. Tutustutettiin ihmisiin, vietiin ulkomaille, autettiin hankkimaan tietoa tai tekemään tutkimuksia. Siinä ei välttämättä tarvittu mitään valtavaa rahasummaa, vaan ihan sitä, että autettiin yritystä eteenpäin”, Niittymies sanoo.

Ongelmat alkavat, jos yritys tarvitsee hyvin erikoistunutta toimialaosaamista, tiettyjä verkostoja tai tarkkaa markkina- ja sääntelytietoa eikä tukiohjelmalla ole siihen sopivaa asiantuntemusta. Erityisen hankala tilanne syntyy, jos samaan aikaan tukiohjelman ehdot perustuvat riittämättömään asiantuntemukseen, mutta alkavat kuitenkin rajoittaa yrityksen mahdollisuuksia muuttaa strategiaansa tai jopa ohjaamaan sen strategista suuntaa.

”Jos yritys tarvitsee tiettyä tietotaitoa, kannattaa jo neuvotteluvaiheessa tiedostaa, ettei tukiorganisaatiolla välttämättä ole sitä. Ei kannata lähteä siitä oletuksesta, että ulkopuolinen taho tietää yrityksen toimialasta tai markkinasta paremmin kuin yritys itse”, Niittymies sanoo.

Miljoona euroa voi myös lukita yrityksen väärälle tielle

Tutkimuksessa on tapauksia, joissa ulkopuolinen rahoitus ja siihen liittyvät ehdot vaikuttivat yrityksen strategiaan ja kavensivat mahdollisuuksia muuttaa suuntaa.

Yhdessä tapauksessa yritys sai miljoona euroa tukea, mutta sen edellytettiin laajentuvan viidelle ulkomaiselle markkinalle määräajassa. Yritys ymmärsi myöhemmin, ettei suunnitelma ollut realistinen, mutta oli jo käyttänyt osan rahasta eikä pystynyt maksamaan sitä takaisin. Se joutui seuraamaan suunnitelmaa ja avaamaan kaikki viisi markkinaa, josta se kärsi myöhemmin merkittäviä tappioita.

Tutkijoiden mukaan tällainen tilanne kuvaa sitä, mitä he tarkoittavat ”kultaisella häkillä”: alun perin hyödylliseksi tarkoitettu tuki voi muuttua liian jäykäksi, jos yrityksen toimintaympäristö tai tarpeet muuttuvat. Kansainvälistymisessä on äärimmäisen tärkeää, että strategiaa voidaan muuttaa uuden tiedon, markkinatilanteen tai mahdollisuuksien perusteella.

”Miljoona euroa voi olla pk-yritykselle ihan hillittömästi rahaa ja vähän sokaistakin. Mutta vaikka sitä miljoonaa roikotetaan nenän edessä, yrityksen pitää varmistaa, että sillä säilyy omistajuus siinä prosessissa. Ei saa antaa rahan lukita itseään kultaiseen häkkiin ja viedä mahdollisuutta muuttaa suuntaa”, Niittymies sanoo.

Yrityksen kannattaa määritellä etukäteen, mistä se ei luovu

Tutkijoiden mukaan yritysjohto voi itse vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi tukisuhde muodostuu. Ennen tukiohjelmaan sitoutumista kannattaa määritellä, mitkä kansainvälistymiseen liittyvät päätökset – kuten markkinavalinnat, laajentumisen aikataulu tai markkinoille menon tapa – yritys haluaa pitää omissa käsissään.

Tukea voi myös kohdentaa yksittäisiin, selkeästi rajattuihin asioihin, kuten messuille osallistumiseen, tietyn markkinan selvittämiseen, verkostojen rakentamiseen tai yksittäiseen kehityshankkeeseen. Näin yritykselle jää enemmän tilaa muuttaa suuntaa tarpeen mukaan.

”Tukiohjelmaa ei kannata ajatella sellaisena pakettina, joka joko otetaan tai jätetään. Yrityksen kannattaa miettiä, mitä se oikeasti tarvitsee ja mistä päätöksistä sen pitää itse pitää kiinni. Tuen pitäisi auttaa yrityksen strategiaa, eikä niin, että yrityksen strategia alkaa määräytyä tuen ehdoista”, Niittymies sanoo.

Myös tuen sopivuutta kannattaa arvioida uudelleen kansainvälistymisen edetessä. Yrityksen tarpeet voivat muuttua nopeasti, jolloin alun perin hyödyllinen tuki ei enää välttämättä tarjoa oikeanlaista osaamista tai resursseja. Tukisuhdetta pitäisi seurata ja tarvittaessa muuttaa, rajata tai lopettaa.

”Yrityksen pitää oikeastaan koko ajan kysyä itseltään, että onko tästä tuesta meille edelleen hyötyä. Jos tarpeemme ovat muuttuneet, mutta tuki ei ole muuttunut niiden mukana, niin ei ole mitään järkeä vain jatkaa samalla tavalla”, Niittymies sanoo.

Laajempi näkökulma julkiseen tukeen

Niittymies muistuttaa, että tutkimuksessa tarkastellaan valtiollisia tukiohjelmia yleisesti, ei yksittäistä rahoittajaa. Suomen kansainvälistymisen tukijärjestelmässä Business Finland on keskeinen toimija, mutta tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laajemmin yritysten ja valtiollisten tukiohjelmien välistä suhdetta.

“Ymmärrämme myös rahoittajien haastavan roolin: politiikkapaine vauhdittaa rahoituksen kanavointia pk-yrityksille, ja verovarat edellyttävät selkeitä sääntöjä. Siksi korostamme rakentavaa kumppanuutta ja läpinäkyvää vuoropuhelua”, Niittymies sanoo.

Business Finlandin Head of Policy Insights Christopher Palmberg pitää tärkeänä, että Suomessa tutkitaan innovaatioita ja kansainvälistymistä edistäviä julkisia palveluita.

"Tutkimus tuottaa arvokkaita näkökulmia siihen, millaisia hyötyjä ja haasteita yritykset kokevat julkisten palveluiden käytössä. Näistä näkökulmista on hyötyä myös Business Finlandin uuden strategian toimeenpanossa. Innovaatiokykyisten yritysten kannustaminen rohkeaan kansainvälistymiseen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun Suomen talous on kasvuvaiheessa ja roolimme T&K-rahoittajana korostuu", Palmberg sanoo.

Academy of Management Perspectives -lehdessä juuri julkaistu tutkimus perustuu 46 suomalaisen pk-yrityksen toimitusjohtajan ja muun johtajan puolistrukturoituihin haastatteluihin vuosilta 2019–2022. Haastatellut yritykset toimivat eri toimialoilla ja olivat kansainvälistymässä. Tutkimuksen tekijät ovat Aleksi Niittymies Aalto-yliopistosta sekä Abdollah Mohammadparast Tabas Oulun yliopistosta sekä Mika Yrjölä ja Kalle Pajunen Tampereen yliopistosta.